Ayurvedaa arkeen

Ayurvedassa pääpaino on ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä, joilla ylläpidetään kehon ja mielen terveyttä ja tasapainoa. Elämäntavan ja ruokavalion merkitys hyvinvoinnille on kiistaton.

Ayurvedassa pyritään kohti terveyttä: sattvinen mieli on tasapainoineen ja myös keho on balanssissa.

Ayurvedan mukaista päivärytmiä (dinacharya) viitoittaa säännöllisyys: esimerkiksi heräämisen, ruokailujen ja nukkumaanmenon olisi hyvä tapahtua joka päivä samaan aikaan. Ayurveda suosittelee heräämään aamulla anivarhain, viiden ja seitsemän välillä.

Yöpuulle on suotavaa sujahtaa hyvissä ajoin klo 20-22.30:n välillä. Kun nukkumaan mennään varhain, saadaan napatuksi täydet hyödyt alkuyön syvemmän unen vaiheista, maksa tekee puhdistushommansa optimaalisesti ja olo herätessä on uudistunut ja virkeä. Ayurvedisiin iltarutiineihin (ratricharya) kuuluvat rentoutuminen kotiin palatessa, suihku öljyhierontoineen, illallinen perheen kanssa ja hiljentyminen hyvissä ajoin ennen pehkuihin kellistymistä.

Ayurvedisesti oikeaoppinen ruokavalio koostetaan oman kehotyypin (vata, pitta, kapha) mukaan, vuodenajat huomioiden. Lounas on päivän pääateria. Illallinen tulisi syödä 2-3 tuntia ennen levolle laskeutumista, jotta ruoka ehtisi sulaa kunnolla ennen makuulle menoa. Ruokailujen jälkeen suositaan kevyttä liikuntaa (kuten pientä kävelyä), joka antaa potkua ruuansulatuksen tulelle.

Myös jooga, meditaatio ja hengitysharjoitukset kuuluvat ayurvediseen päivärytmiin. Kehotyypin mukaan suoritettu öljyhoito (Abhyanga) tasapainottaa doshia ja auttaa voimaan hyvin. Luonnollisesti myös liikunta on osa terveellistä elämäntapaa.

Ruokaa vuodenaikojen mukaan

Ayurvedassa on tärkeää huomioida vuodenaikojen vaihtelu myös ruokavaliossa.  Ajatelleen, että ihmisten vahvuus lisääntyy, kun vuodenajat huomioidaan ravinnon koostamisessa.

Talvi ja syksy

Talvi on vata-aikaa, jota leimaavat kylmyys, tuuli, karheus ja kuivuus. Talvella iho usein kuivuu ja mieli tekee tuhdimpaa purtavaa. Talvella onkin syytä nauttia lämpimiä, mausteisin ruokia, esimerkiksi muhennoksia, pataruokia ja keittoja. Ayurvedankin suosimia mausteita ovat esimerkiksi kurkuma, inkivääri, juustokumina, fenkoli ja korianteri, joita paistetaan ensin pannulla gheessä eli kirkastetussa voissa tai seesamöljyssä. Joukkoon sekoitetaan mieleiset vihannekset ja linssit tai pavut ja lisukkeena nautitaan esimerkiksi täysjyvä-basmatiriisiä, tattaria, hirssiä tai kvinoaa.

Pitta-kehotyyppi luonnollisesti välttää liiallista maustemäärää talvellakin.

Talvella myös juomat ovat lämpimiä. Ruuankin kyytipoikana nautitaan lämmintä vettä tai teetä - jääveden hörppiminen pakkasten paukkuessa on ayurvedisesti ajatellen hölmöä hommaa!

Kylmää talvea tasapainottaa kaikki lämmin. Sauna, lämpimät kylvyt, eteeriset öljyt, villavaatteet ja tarpeeksi lämmin asunto ovat pakkasilla arvossaan. Etenkin päätä tulee suojata huolella, joten pipo on paikallaan viivoissa viiletellessä.

Kevät

Ayurvedisesti ajatellen kevät on kapha-aikaa. Kevät alkaa lumien sulamisen jälkeen, jolloin ruokavaliota kevennetään. Keväällä ruuansulatuksen tuli (agni) heikkenee ja sen seurauksena heinänuha, allergia, poskiontelotulehdukset ja kaikenkirjava räkätaudit saattavat haitata elämää. Keväällä liikuntaa lisätään ja ruokavalion ja muiden itsehoidollisten keinojen avulla taistellaan vuodenajalle leimallista limaisuutta ja turvotustakin vastaan.

Rutiiniksi saatetaan ottaa myös seesam- tai kookosöljyllä kurlaaminen, joka saattaa putsaa suuta ja antaa niin plakille kuin hammaskivellekin kyytiä. Öljyn sekaan voi tehoaineeksi laittaa ripauksen kurkumaa, jolla on ulkoisesti käytettynä hampaita valkaisevia ominaisuuksia. Öljyä purskutellaan suussa päivittäin 5-10 minuutin ajan, jonka jälkeen se sylkäistään biojätteiden joukkoon (ei lavuaariin tai vessanpönttöön).

Huhti-toukokuussa voi halutessaan alkaa ayurvediselle kitchari-paastolle. Paasto auttaa ayurvedan mukaan ennaltaehkäisemään siitepölykauden terveyshaasteita, kun kehoon kertyneistä kuona-aineista päästään kunnolla eroon. Moni on huomannut myös sen, että kevätkauden oireilu loppuu paastotessa.

Ayurvedan mukaan paaston voi tehdä myös kevyemmin, kitcharia popsien. Kitchari on ayurvedan “ihmeruoka” – ja samalla maukas ja ravitseva ateria, jota on perinteisesti käytetty kaikenlaiseen toipumiseen ja uudistumiseen.  Kitchari sopii mitä mainioimmin myös kevyen kevätpaaston aikaan nautittavaksi – ja silloin se onkin siis ainoa ruoka, mitä jokaisella aterialla suuhunsa sujautellaan.

Kesä

Kesä on pitta-aikaa. Kuumaa tasapainottaa luonnollisesti kylmä, jonka vuoksi Ayurveda suosittaa kesällä viilentymistä mahdollisuuksien mukaan. Kylmät juomat, viileät vaatteet, aurinkolasit, luonnonvesissä uiskentelu ja eteerisistä öljyistä santelipuu ja ruusu ovat kesällä fiksuja valintoja.

Ayurvedan kehotyypit

Ayurvedassa tunnetaan kolme kehotyyppiä eli doshaa. Kaikissa ihmisissä on kaikkia elementtejä sekaisin, vaihtelevissa suhteissa. Kun oppii tunnistamaan elementit ensin itsessään, voi havaita niiden esiintymistä myös toisissa ihmisissä - ja siten ymmärtää lähimmäisiään paremmin.

Vata

Keho: lyhyt tai pitkä (aina hoikka)

Luonne: Luova, ”ilmava” kevyt, nopea oppimaan mutta nopea unohtamaan, vaihteleva ja muutoshaluinen, pelokas. Tämän kehotyypin omaavilla ihmisillä on taipumus asioitten vatvomiseen. Vata-ihmisillä tyypillinen ongelma on, ettei saa nukutuksi, koska asiat pyörivät päässä.  Vata-ihminen on huolestunut, paleluun taipuvainen. Vata-ihmiset ovat tyypillisesti multitaskaajia, jotka nopeatempoisen ja vaihtelevan rytminsä vuoksi väsyvät helposti.

“Tuulella käyvän”, energisen Vatan tärkeimpiä tasapainottajia ovat säännöllisenä toistuvat rutiinit, joihin kuuluvat säntilliset  ruokailu- ja nukkumaanmenoajat, stimulanttien välttäminen sekä kylmyyden ja kuivuuden vähentäminen esimerkiksi hieromalla iholle lämmintä seesamöljyä.

Motto: Onkohan tämä hyvä näin?  Mitähän sekin tästä nyt sitten ajattelee? Pitäsiköhän sittenkään?

Suositeltava ruokavalio: LÄMMIN, öljyinen, kermainen ja runsas.  

Paras tasapainottaja: seesamöljy.

Vata-ihminen on erittäin herkkä kaikille stimulanteille (kahville, tupakalle ja alkoholille) tai voimaikkaille elämänmuutoksille (kuten matkustamiselle.)  

Vinkkejä parempaan vointiin: pukeudu lämpimästi, helli itseäsi, rentoudu, mietiskele, käy luontaishoidoissa, syö hyvin ja aina lämmintä ruokaa (erityisen tärkeää talvella)

Liikuntasuositukset: Vata-ihminen tarvitsee monipuolista mutta kevyttä liikuntaa kuten tanssia tai hatha-joogaa. Tärkeintä Vatalle on vaihtelu, koska hän ei pidä rutiinityyppisestä kuntoilusta.

Vata-doshan epätasapainotila ilmenee mm. voimakkaina vaatimuksia, jota ei voi vaihdella tai joille ei ole vaihtoehtoja.

Vata-ihmiselle tyypillisiä terveysongelmia: Unettomuus, murheet, kuivaiho, alipaino, vilustumissairaudet, ummetus

Pitta

Keho: Sopusuhtainen (taipumus pisamiin ja punaisiin hiuksiin ja harmaisiin hiuksiin.)

Luonne: Älykäs, temperamenttinen (tulistuva) aikaansaava, monipuolinen ja haasteita kaipaava. Ylivirittyneenä haasteellinen ympäristölleen, koska on vaativa eikä ymmärrä muita.

Pitta on määrätietoinen, tavoitteellinen; luontainen johtaja ja suunnannäyttäjä. Pitta-ihmisillä on kahmalokaupalla kunnianhimoa, selkeät tavoitteet ja suunnitelmalliset keinot päämääriin pääsemiseksi.

Rentoutuminen ja rauhoittuminen on Pitta-kehotyypin omaaville vaikeaa. Epätasapainossa pitta-ihminen on äkkipikainen ja tuomitseva.

Motto: Kaikki valmiiksi nyt heti niin kuin olisi jo!

Suositeltava ruokavalio: Ei voimakkaita mausteita, runsaasti tuoreita vihanneksia, erityisen tärkeää pitää pH-tasosta huolta (mahdollisimman paljon vihreää). Ei liikaa pähkinöitä, alkoholia tai kahvia (koska ne kuumentavat liikaa). 

Paras tasapainottaja: Ghee. Kookosvesi, miedosti maustetut ruuat, viherjauheet myös erittäin suositeltavia.

Liikuntasuositukset: Runsas liikunta on hyväksi. Tähän Pitta-ihminen on luontaisesti myös halukas, koska rehkiminen poistaa liikoja höyryjä. Suomen kylmä talvi on viilentävänä pitta-ihmisille hyväksi.

Pitta-kehotyypin ihminen tarvitsee haasteita elämässään. Haasteina ovat ajan antamisen itselle, rauhoittumisen opettelu ja suvaitsevaisuuden lisääminen muita ihmisiä kohtaan.

Pitta-ihmiselle tyypillisiä terveysongelmia: Tulehdukset, akne, ihottumat, voimakkaan ruuansulatuksen tuomat haasteet, maksavaivat.

Kapha

Keho: Kookas, suuri, harteikas, suuret luut ja lihakset sekä silmät

Luonne: tasapainoinen, jota eivät pienet tyrskyt heiluta. Rauhallinen, harkitseva. Myönteinen ja ehkäpä jopa muitten hössötyksestä hiukan huvittunut. Epätasapainossa masentunut ja aikaansaamaton, laiska. Taipumus ylipainoon ja hitaaseen aineenvaihduntaan.

Motto:  No ehtiihän tuon myöhemminkin, parempi miettiä ennen tekemistä. Kaikki on ihan hyvin näin, kesä tulee ja ruoho kasvaa ajallaan.

Suositeltava ruokavalio: Aineenvaihduntaa voimistava ruokavalio, voimakkaat mausteet, lämmin ruoka, kevyt syöminen ja huolellinen pureskelu. Kapha rakastaa syömistä ja kohtuuden kanssa saattaa olla tekemistä.

Liikuntasuositukset: : Kapha-ihminen on laiska liikkumaan mutta saattaa pitää ruutiininomaisesta liikunnasta. Kapha toimii kuin höyryjuna; hitaasti mutta lähtiessään liikkeelle hyvin varmasti ja päättäväisesti.  Tämä kehotyyppi on mieleltään kaikkein ”rentoutunein” eli suurin hyöty tulee voimakkaasta ja kehoa aktivoivasta liikunnasta ja riittävän PIENESTÄ ruokavaliosta. Kapha on parhaimmillaan kesällä, jolloin aurinko lämmittää ja aktivo toimintaa.  

Kapha-kehotyypin ihmiset tasapainottavat ympäristöään ja Kaphan seurassa usein pelokkaiden Vata-ihmisten pelot rauhoittuvat eikä Pittankaan liekki leimahtele yli äyräiden.

Tyypilisiä terveysongelmia:  Ylipaino, diabetes, masennus, hengitystieongelmat, verenkierto-ongelmat

Osta ayurveda-tuotteita Ruohonjuuren verkkokaupasta >>

Kirjasuositus: Pohjoista ayurvedaa -kirja kertoo kuinka Intialaisen lääketieteen oppeja sovelletaan pohjoisen ilmastoon ja luontoon.

Lue myös:

Ayurvedan vinkit kevään koitoksiin >>

Pieni johdanto Ayurvedan doshiin (kehotyypit) >>