Ayurvedassa tavoitellaan mielen, kehon ja sielun tasapainoa. Matkan suunta on sairauksista onnellisuuteen: illness -> wellness -> happiness.
Ayurvedisen ajattelun mukaan sisäinen ja ulkoinen kauneus kulkevat rinnatusten ja heijastuvat toisiinsa. Kun keho ja mieli ovat tasapainossa, ihminen voi hyvin ja ihokin hehkuu kauneuttaaan. Itseään tulee arvostaa ja kehostaan kannattaa iloita. Itsensä hemmottelu öljyhierontoineen kaikkineen nähdäänkin ayurvedassa tärkeäksi osaksi hyvinvointia.
Kehonsa ja mielensä tunteminen on tärkeää
Kun kehonsa viestit ymmärtää, tulee helpommin tehneeksi hyvinvointiaan ruokkivia valintoja. Ayurvedassa tavoitellaan tasapainoa, jota kohti edetään epätasapainoa vähentämällä: vastakkainen ominaisuus tasapainottaa kun taas sama ominaisuus lisää epätasapainoa. Esimerkiksi: helteellä nautitaan viilentäviä ruokia ja juomia kun taas pakkasella kehoa pyritään lämmittämään. Jos taas pitta-doshan epätasapaino näkyy ärtyisyytenä, kärsimättömyytenä ja äkkipikaisuutena, pyritään kehon liiallista tulta taltuttamaan viilentävin keinoin esimerkiksi tyynnyttävin myötätunto- ja hengitysharjoituksin tai esimerkiksi paljon lehtivihreää sisältäviä ruokia nauttimalla. Ayurvedassa hengitysharjoitukset (pranayama) merkitsevän elinvoiman (prana) nostattamista.
Ihmisessä on koko universumi
Ayurvedisen ajattelun mukaan jokaisessa ihmisessä on koko universumi eli kaikki viisi elementtiä: eetteri, tuli, ilma, vesi ja maa. Kahden elementin yhdistyessä syntyy dosha eli ayurvedinen kehotyyppi. Doshia on kolme: vata (ilma+eetteri), pitta (tuli+vesi), kapha (maa+vesi). Jokainen ihminen on uniikki yhdistelmä elementtejä ja vaikka dosha eli kehotyyppi pysyy syntymästä saakka samana elementtien suhteet muuttuvat elämän edetessä. Maailman ja mielenkin myllerryksessä doshat menevät toisinaan epätasapainoon ja tasapainossa onkin tavoittelemista.
Vata-ihmiselle yleisin epätasapainon aiheuttaja on elämän epäsäännöllisyys. Siksi hyvistä rutiineista ja säännöllisestä elämänrytmistä tulisi huolehtia suurella sydämellä.
Pitta-kehotyypin omaavan ihmisen ajaa epätasapainoon yleisimmin liian tuliset ja mausteiset sekä turhan happamat sapuskat. Tasapainoa tavoiteltaessa tulisi siis pitta-ihmisen pitäytyä miedommissa ja viilentävissä antimissa.
Kaphalle taas passiivinen elämä henkisine ja fyysisine jähmettyneisyyksineen aiheuttaa epätasapainoa. Siksi pontimena onkin saada itseään liikkeelle ja energiaa virtaamaan.
Huomio kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa
Ayurveda on kokonaisvaltainen terveydenhoitojärjestelmä - ei siis pelkkä ruokavalio. Hyvinvoinnin kannalta sen, mitä kuulee, näkee, puhuu, tuntee ja haistaa, katsotaan olevan yhtä tärkeää kun sen, miten liikkuu tai syö. Hyvää oloa ja tasapainoa lisäävät oman kehotyypin mukainen, vuodenajat huomioiden koostettu ruokavalio, itselle luonteva valve- ja unirytmi, riittävä ja mieleinen liikunta, riittävä lepo ja uni sekä henkisestä tasapainosta ja ihmissuhteista huolehtiminen.
Vata-kehotyypin tasapainoa lisäävät säännöllinen elämänrytmi, kypsennetyn ruoan ja hyvien rasvojen nauttiminen sekä vartalohieronnan seesamöljyä hyödyntäen.
Tuli-elementti puskee vahvana esiin Pittasta, joka hyötyy kehonsa viilentämisestä esimerkiksi kookosvettä kulautellen ja makeita kasviksia nautiskellen. Pittaa tasapainottava hieronta tehdään kookosöljyn avulla.
Kaphalle tärkeää on suosia kevyempää ruokavaliota ja minimoida rasvat. Vaikka sohvannurkka ja kotona oleilu houkuttaisivatkin, kannattaa itsensä patistaa välillä liikkumaan.
Mielenrauhaa ayurvedan keinoin
Onnellinen olotila saavutetaan ayurvedan mukaan neljän keinon avulla: vastuuntunto ja velvollisuudet (dharma), pääoman kerääminen (artha), elämästä nauttiminen (kama) ja luopuminen (moksha).
Dharma on se pohja, jolta ihminen ponnistaa: arvomaailma, jolle identiteetti rakentuu. Mitä paremmin ihminen tuntee omat arvonsa, sitä helpompi on tehdä päätöksiä ja kohdata niiden seuraukset. Arvoristiriidat puolestaan aiheuttavat mielen epätasapainoa.
Pääoman kerääminen eli artha tarkoittaa sitä välttämätöntä pääomaa, jota tarvitaan velvollisuuksien eli dharman toteuttamiseen eli omien arvojen mukaan elämiseen (esimerkiksi ainakin jonkin verran rahaa tarvitaan perheen elättämiseen). Artha käsittää myös aineettoman pääoman, jota kartutetaan esimerkiksi opiskelemalla tai elämänkokemuksen kerryttämisellä.
Ilo, intohimo ja rakkaus saavat meissä aikaan nautintoa (kama), joka on ihmisessä eteenpäin vievä voima. Ayurvedassa ei ylipäätään suositella asioiden tekemistä hampaat irvessä punnertaen vaan aina ilon kautta. Esimerkiksi liikuntamuodoista kannattaa etsiä itselleen iloa ja mielihyvää tuottava. Nautintoa lisää ja ylläpitää myös se, että havaitsee arjessaan pienet onnistumiset ja hyvien asioiden hippuset, joista tuntee kiitollisuutta.
Luopuminen (moksha) tarkoittaa vapautumista liialliseksi tai turhaksi käyneestä. Arjessa moksha ilmenee esimerkiksi kykynä tai vapautena olla takertumatta merkityksettömiin asioihin: niiden voi todeta olevan kärpästen surinaa korvissa.
Hyvän olon tasapainoneliö
Piirrä neliö, joka on jaettu neljää osaan - oikealle ylös: vastuut ja velvollisuudet, vasemmalle ylös, itsensä kehittäminen, alhaalle oikealle nautinto ja viimeiseen luopuminen. Tätä “kaaviota” voi hyödyntää melkein millä elämänalueella tahansa, esimerkiksi ruokavaliota, ajanhallintaa, harrastuksia, rahankäyttöä tai ihmissuhteita pohdistellessaan. Kirjoita kuhunkin kenttään siihen sopivat asiat ja olet pienen matkan lähempänä tasapainoa (kun alat toteuttaa oivalluksiasi).
Miten soveltaa ayurvedan oppeja Suomen olosuhteissa?
Suomi ei ole Intia. Koska olosuhteemme poikkeavat eteläaasialaisista merkittävästi, kannattaa intialaisen kansanlääketieteen eli Ayurvedan oppeja tuunata pohjoiseen passaaviksi.
Lukusuositus: Erinomaisessa Pohjoista Ayurvedaa -kirjassaan Pardaman Sharma, Mandip Kaur, Jaana Pokka ja Rosie Sotkasiira opastavat siihen, miten Suomen luonnon erityispiirteet (esimerkiksi kesiemme valoisat yöt, lyhyet kasvukaudet ja pitkät, kylmät talvet) tulisi huomioida elämäntavoissaan.
