Biohakkeroinnin avulla elintapojaan päivitetään aiempaa paremmiksi. Biohakkeroinnissa kyse on siis ennalta ehkäisevästä terveydenhoidosta, jonka taustalla on syvempi idea siitä, mitä hyvinvointi on.
Biohakkeri on henkilö, joka kiinnostunut ihmisen toiminnasta biologisena kokonaisuutena ja siitä, miten terveyttä ja hyvinvointia voidaan lisätä ja optimoida.
Teemu Arina, yksi Biohakkerin käsikirjan kirjoittajista, vastaa Ruohonjuuren kysymyksiin biohakkeroinnista.
Miksi ihmisen kannattaisi biohakkeroida itseään?
-Biohakkerin käsikirja on ikään kuin ihmisen manuaali pähkinänkuoressa. Kirjassa käydään seikkaperäisesti läpi uni, ravinto, liikunta, työ ja mieli - se, miten nämä voidaan ymmärtää systeemeinä, kehollisina järjestelminä. Mitä siis tapahtuu unessa, mitä ruuansulatuselimistössä, miten ihmisen energia ja aineenvaihdunta toimivat esimerkiksi liikuntasuorituksen aikana. Biohakkerin käsikirjassa käydään läpi tutkituimmat menetelmät, miten näihin asioihin voidaan vaikuttaa, Teemu Arina kertoo.
Jos ihminen on kiinnostunut biohakkeroinnista, mistä kannattaa aloittaa?
-Kannattaa ihan ensiksi selvittää itselleen omat haasteensa - onko uni riittävää, onko stressiä, onko terveysongelmia - nämä ovat asioita, joihin biohakkeroinnilla voi vaikuttaa. Suuntaa siis huomio kehitettäviin asioihin - Biohakkerin käsikirjassa on paljon käytännönläheisiä vinkkejä, joilla pääsee alkuun valitsemallaan tiellä, biohakkeri opastaa.
Biohakkerin käsikirja: Biohakkerin käsikirjaa on myyty huikeat määrät ja se on kerännyt valtavasti kehuja myös Ruohonjuuren asiakkailta. Mikä on kirjan vinkeistä sellainen, josta olette saaneet eniten kiitosta?
-Biohakkerin käsikirjaahan on myyty peräti 11 000 kappaletta. Sen lukeneet ihmiset ovat kiittäneet etenkin havainnollistavia kuvia ja käytännönläheisiä vinkkejä, joiden avulla voi jokainen alkaa heti päivittää elintapojaan esimerkiksi ravitsemuksen tai treenaamisen saralla. Vaikka Biohakkerin käsikirja ei varsinainen ruokaohjekirja olekaan, kiitosta on sadellut myös sen sisältämien päivitetyn kahvin ja päivitetyn jäätelön resepteistä.
Ensi vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana julkaistaan Stressin biohakkerointi-kirja, jonka ilmestymistä monet odottavat jo nyt hartaasti.
Miksi päätitte kirjoittaa erillisen opuksen nimenomaan stressiin liittyen?
-Stressin biohakkerointi on Biohakkerin käsikirjan jatko-osa, jossa pureudutaan erityisen tarkasti hermoston toimintaan. Biohakkerin käsikirjaa kirjoittaessamme huomasimme, että sekä ravinto, uni että liikunta liikunta liittyvät kaikki stressiin. Koska jopa 60-80% lääkärikäynneistä liittyy pitkittyneeseen stressiin, joko mielen kehon tai solutasolla, oli meillä varsin pätevä syy erillisen kirjan kirjoittamiselle.
Stressin biohakkerointi-kirja on tulossa painosta maaliskuun loppuun mennessä - ja se on jo nyt ennakkotilattavissa Ruohonjuuren verkkokaupassa.
Stressin lievityksen tueksi Ruohonjuuressa on myynnissä jo nyt Rauha-niminen lisäravinne, jossa tunnetuimmat adaptogeeniset yrtit tukevat hermoston toimintaa ja auttavat elimistöä mukautumaan stressaaviin tilanteisiin.
Mistä stressin biohakkeroiminen kannattaa aloittaa?
Sinänsä stressihän on ihan positiivinen asia: se auttaa meitä heräämään aamulla - ja on syy siihen, että ylipäätään teemme yhtään mitään. Pitkittyessään stressi tulee kuitenkin ongelmalliseksi ja tämä usein liittyy hermostoon. Sympaattinen hermosto menee stressatessa yliaktiiviseksi, biohakkeri Teemu Arina opastaa.
Parasympaattinen hermosto liittyy lepoon ja rentoutumiseen, meditaatioon, metsässä käyskentelyyn ja rauhalliseen elämään. Sympaattisen kontolla puolestaan on mm. se kun juoksee palaverista toiseen, vastailee raivokkaasti sähköposteihin, ratkaisee ongelmia - ja yrittää selvitä hengissä. Nyky-yhteiskunnassa, jossa viestejä on paljon ja keskeytyksiäkin vaikka muille jakaa. Nykyihmiset viettävätkin kosolti alkaa yliaktiivisessa tilassa - toisinaan tuntuu siltä, että pää on kuin Haminan kaupunki ja asioita on hoidettavana enemmän kuin Vilkkilässä kissoja. Hektisten hetkien vastapainoksi olisikin tärkeää sisällyttää päiviinsä riittävästi lepohetkiä: hengittää syvään, käyskennellä metsässä tai pistäytyä vaikka avannossa. Stressaavissa tilanteissa hengitys tihenee - ja silloin on hengitysharjoitusten paikka.
Kannattaa alkaa tietoisestu pidentää uloshengitystään: sekunti sisään, kaksi sekuntia ulos. Kaksi sekuntia sisään, neljä sekuntia ulos, neljä sekuntia sisään, kahdeksan sekuntia uloss. Tämän seurauksena syke laskee ja stressiin liittyen mittarit lähtevät parempaan suuntaan, biohakkeri opastaa.
