Elämän aikana ihmisen kroppaan kerääntyy melkoinen kimara erilaisia kemikaaleja, joiden hormonaaliset yhteisvaikutukset voivat olla arvaamattomia. Kyse on nimenomaan pitkäaikaisvaikutuksista, jotka saattavat näkyä vasta kolmannessa sukupolvessa.
On aika huimaa, että jopa 800 kemikaalin tiedetään vaikuttavan hormonieritykseen, mutta niistä vain harvan pitkäaikaiset vaikutukset on tutkittu. Vaikka esimerkiksi monille lisäaineille on EU:ssä määritelty hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti (ADI), ei niiden tai hormonihäiritsijöiden yhteisvaikutukselle ei ole olemassa EU:ssa turvallisuusrajoja eikä lainsäädäntöä. Asia on kuitenkin onneksi työn alla.
Myös muovipakkauksista ja -kääreistä voi irrota vierasaineita ruokaan. Eniten niitä irtoaa muovista lämpimässä säilytetävään, rasvaiseen tuotteeseen. Vierasaineita välttääkseen kannattaakin esimerkiksi vaihtaa rasvainen juusto muovipaketista lasiseen säilytysrasiaan ennen jääkaappiin nakkaamista.
Hormonihäiritsijöiksi epäillään myös parabeeneja, joita ”tavallinen” kosmetiikka on pullollaan. Luonnonkosmetiikassa parabeenit on kielletty, jonka vuoksi se on tässäkin suhteessa fiksumpi ja turvallisempi valihtoehto.
- vaihdat muoviset mukisi lasisiin - myös noutokahvien nauttimiseen on tarjolla lasisia kestoversioita, jotka kestävät sekä käyttöä että katsetta (Joco Cup)
- vaihda muovinen lasiseen tai teräksiseen eväsrasiaan
- suosi luonnonkosmetiikkaa "peruskosmetiikan" sijaan
Hormonihäiritsijät (tai ympäristöhormonit) ovat mm. estrogeenisesti vaikuttavia, kemiallisia yhdisteitä, joita voi joutua kroppaan ravinnon, hengitysilman, juomaveden tai ihon kautta. Niitä on mm. ilmassa, ruokapakkauksissa, kosmetiikassa, huonekaluissa ja elektroniikkatarvikkeissa - turhan monessa paikassa.
Ympäristöhormonit häiritsevät elimistössä hormonien toimintaan ja vaikuttavat myös mm. lihomiseen sotkemalla elimistön rasva-aineenvaihduntaa.
Hormonihäiritsijät vaikuttavat kropassa erittäin pieninä annoksina. Ne ovat niin sanottuja systeemihäiritsijöitä, jotka ottavat hormonin paikan (kuten kilpirauhas-, sukupuoli- ja insuliinihormoni) ja vaikuttavat eritykseen.Koska ympäristöhormonit vaikuttavat etenkin kehitysvaiheessa olevaan elimistöön (kuten sikiöön, pikkulapseen ja murrosikäiseen), kannattaa lapselleen ainakin valita lasinen juomapullo muovisen tutti- tai juomapullon sijaan - se lienee vähintä, mitä tehdä voi.
Vaikka ympäristöhormonit eivät välttämättä ole mitään superkemikaaleja, toimivat ne kehossa hormonihäiritsijöinä. Riskituotteita ovat muoviin pakatut rasvaiset tai nestemäiset elintarvikkeet - ei olekaan turhaa hömpötystä valita juomapullokseen lasinen kestopulo tai ostaa juomansa muovipullon sijaan lasiin pakattuna.Myös muovipakkauksista ja -kääreistä voi irrota vierasaineita ruokaan. Eniten niitä irtoaa muovista lämpimässä säilytetävään, rasvaiseen tuotteeseen. Vierasaineita välttääkseen kannattaakin esimerkiksi vaihtaa rasvainen juusto muovipaketista lasiseen säilytysrasiaan ennen jääkaappiin nakkaamista.
Hormonihäiritsijöiksi epäillään myös parabeeneja, joita ”tavallinen” kosmetiikka on pullollaan. Luonnonkosmetiikassa parabeenit on kielletty, jonka vuoksi se on tässäkin suhteessa fiksumpi ja turvallisempi valihtoehto.
Näin vältät hormonihäiritsijöitä
Vaikka elinympäristömme tuntuukin melkeinpä pursuavan hormonaalisia haitta-aineita, voi niiden kertymistä minimoida omilla valinnoillaan.
- käytä muovisten juomapullojen sijaan lasisia - esim. Lifefactory-sarjan juomapulloja
- suosi pienokaisillasi lasisia tuttipulloja muovisten sijaan (Lifefactory)
- vaihdat muoviset mukisi lasisiin - myös noutokahvien nauttimiseen on tarjolla lasisia kestoversioita, jotka kestävät sekä käyttöä että katsetta (Joco Cup)
- vaihda muovinen lasiseen tai teräksiseen eväsrasiaan
- suosi luonnonkosmetiikkaa "peruskosmetiikan" sijaan
