Pitkän uran toimittajana tehnyt Satu-Lotta Peltola esiintyi ensikerran tekemässään punakultaisessa makaronikaulaketjussaan Yle Uutisten pääuutisia lukien. Sittemmin rakas harrastus on valtautunut meidän kaikkien iloksemme monenmoisiin kompostoituviin koruihin, joihin materiaalit ammennetaan tietysti luonnosta, joka on pullollaan ideoita ja materiaalia.
Toimittajana pitkän uran tehnyt Satu-Lotta Peltola sonnustautui ensimmäisen kerran luonnonmateriaaleista tehtyihin koruihin joulun alla 1997. Peltola luki tuolloin Yle Uutisten pääuutiset punakultaiset makaroniketjut kaulassaan.
- Tuo koru syntyi illanvietossa ystävien kanssa, kun glögin siivittäminä askartelimme porukalla maalaamistamme makaroneista joulukuuseen koristeketjuja. Miehet keksivät, että pääsevät helpommalla, kun väsäävätkin kaulakorut vaimoilleen. Joku nauroi, että pistä nämä päällesi uutisiin – eikä hullua pidä yllyttää, Satu-Lotta muistelee.
Makaronikorut menivätkin täydestä punaisen neulepuseronsa kanssa.
- Kukaan ei huomannut mitään outoa asussani. Sekös innosti kokeilemaan muutakin, koruvarastoni kun oli kovin mitätön, Peltola lisää.
Sittemmin hän sonnustautui tv-toimittajan työssään myös muun muassa lohiperhoon, pussinsulkijoista tehtyihin koruihin sekä pihlajanmarjakäätyihin.
Pikkuhiljaa innostui koruiluun kasvoi kasvamistaan. Satu-Lotta Peltola oli täpinöissään erityisesti kierrätys- ja luonnonmateriaaleista tehdyistä kaula- ja rannekoruista sekä korviksista.
Kuva: Juhani Palmolahti
Korujen teko on koukuttavaa ja luonnossa on hauska kulkea korutuntosarvet ylhäällä: olisiko tästä koruksi? Miltä nämä näyttäisivät korvissa?
Peltolan luontokoruharrastus lähti lopulta aivan lapasesta:
- Pujottelin kaiken vapaa-aikani luontokoruja. Keksin jatkuvasti uusia kasveja ja luonnon aineksia koruiksi puutarhastani, lähitienoolta koiraa ulkoiluttaessani, metsistä ja niityiltä.
Kävikin niin, että neljänkymmenen vuoden toimittajuuden jälkeen Satu-Lotta Peltola heittäytyi käsityöläiseksi. Hän tekee nyt työkseen luonnonkoruja ruusunmarjoista, kävyistä, tammenterhoista ja muista luonnon antimista.
- Pidän aivan erityisesti pienistä männynkävyistä, ne sopivat niin korviin kuin osaksi kaulakorua. Kun kuljen kävyt korvissa, äimistellään usein: ”Ei ole totta, ovatko noi todella oikeat? Ne herättävät iloista, positiivista huomiota, Peltola kertoo.
Kompostoi, kun kyllästyt!
Kun Satu-Lotta Peltola löysi luonnon korujensa aineksiksi ja materiaaliksi, ei paluuta entiseen koruaskarteluun ollut. Luonto on runsauden aitta ja jokainen luontokoru on yksilö, uniikki. Ja millaisia yksilöitä ovatkaan: Mieti unikon siemenkotaa, sen pitsireunoja ja siroa, veistosmaista muotoa. Mikä voi olla kauniimpi koruaines? Tai ruusunmarja, kun sen kuivattaa kivikoviksi, pulleroiseksi oranssiksi tai punaiseksi ”helmeksi”. Entä tammenterhot hattuineen, terhakat pikkumännynkävyt tai oravansyömät kuusenkävyt… Luonto onkin Peltolan mukaan täynnä koruja, kun sen vain oivaltaa. Ja mikä parasta, luonnossa kaikki värit sointuvat toisiinsa.
Kuva: Juhani Palmolahti
- Haluan koruillani myös kunnioittaa luontoa. Koen, että luontokorun käyttäminen korvissa, kaulassa tai ranteessa on kannanotto, statement, kierrättämisen ja ympäristöystävällisen elämän puolesta, Satu-Lotta kertoo.
Peltolan ensimmäisen luonnon antimista valmistamansa koru oli pihlajanmarjoista tehty kääty. Kaipasin siihen kuitenkin vähän lisää näyttävyyttä ja koiralenkillä katseeni osui ruusupensaaseen, joka juuri sattui olemaan täynnä punaisia marjoja, kiulukoita. Poimin muutaman, kuivasin ne, ja tein korun, jossa kiulukat roikkuvat kuin medaljongit pihlajanmarjaketjussa. Siitä tuli hieno.
Satu-Lotta Peltola suosittelee korujaan etenkin heille, joilla on ennakkoluuloton mieli, hyvä ja rohkea maku ja huumorintajua.
- Koru viestii aina kantajastaan: millainen ihminen olen, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä. Kantamalla Suomen luonnosta tehtyjä luonnonkoruja, esimerkiksi käpyjä, näyttää arvostavansa aitoutta, kotimaisuutta ja ennen kaikkea luontoa, korutaitelija kuvailee.
Hän tekee suurella sydämellä kauniita korujaan ihmisille, jotka kannattavat kierrätystä, eettistä kuluttamista ja vihreitä valintoja.
Kävyt korviin ja menoksi!
Satu-Lotta Peltola sLotta-käpykorvikset ovat kirjaimellisesti lähi- ja luomukoruja.
- Olen poiminut itse jokaisen kävyn Suomen puhtaasta luonnosta. En käsittele, lakkaa enkä värjää luontokoruja. Ne saavat olla rauhassa sellaisia kuin ovat, Peltola sanoo ja jatkaa korujensa hiilijalanjäljen olevan lähes olematon.
SLotta-korvakorujen koukut ovat allergisoimatonta korvakorumetallia ja mottonsa kuuluu: Kompostoi, kun kyllästyt!
