Sanotaan, että kun halaa kahdeksaa puuta tunnin aikana, saa voimansa takaisin.
Metsän (tai luonnon yleisemminkin) hyvinvointivaikutukset jaetaan yleensä kolmeen kategoriaan: psyykkisiin, fyysisiin ja kognitiivisiin. Henkisen hyvinvoinnin lisääntyminen näkyy kasvaneena elämänmyönteisyytenä, murehtimisen ja märehtimisen vähenemisenä ja stressin lievittymisenä. Metsässä samoilleen yhteistyöhalukkuus kasvaa ja ihminen kokee usein elpyneensä rasituksista ja tulleensa elinvoimaisemmaksi.
Luonnossa lekottelun fyysisiin hyvinvointivaikutuksiin puolestaan kuuluvat sykkeen rauhoittuminen sekä kortisolitason ja verenpaineen laskeminen.
Kognitiivisten kykyjen vinkkelistä vilkuiltuna metsä saa tarkkaavaisuustaidot elpymään.
Metsässä möyriskelyn tiedetään tekevän hyvää myös suolistomme bakteerikannalle. Etenkin havupuurikkaassa metsässä hengittely hoitaa myös keuhkoja - ja terveyttä kokonaisvaltaisemminkin. Etenkin männyllä on entisaikojen Suomessa ollut parantajapuun maine: keuhkotautisairaaloitakin rakennettiin ennen mäntymetsien siimeksiin.
Metsässä on hyvä olla
Metsä on ihmiselle lajityypillinen ympäristö, jossa olo luonnollisesti rentoutuu ja jännitys poistuu sekä kehosta että mielestä, toteaa toimintaterapeutti, chi kung – ja mindfulness-opettaja Jarko Taivasmaa, joka on Metsään uppoutuminen -menetelmän kehittäjä. Hän on myös Ruohonjuuressakin myytävien Hidasta Elämää -sarjan Metsä ja meditaatio -korttien tekijä.
Taivasmaan mukaan jokaisella ihmisellään on sisällään “luontokoukku” eli kaipuu lajityypilliseen elämään. Siksi metsässä on monen mielestä hyvä olla.
- Tunnen itse metsässä usein kiitollisuutta: kaikki on hyvin, enkä kaipaa muuta kuin juomaa, ruokaa ja suojaa vaatteiden ja teltan muodossa, metsässä usein yöpyväkin Taivasmaa toteaa.
Metsän meditatiivinen ja energeettinen voima
Kun aistinsa virittää ammolleen ja keskittyy hetkeen, huomaa metsässä olevan valtavasti koettavaa. Neliömetrillä metsämaata tapahtuu huomattavasti enemmän kuin neliömetrillä asfalttia!
Kaupungissa ihminen tuppaa uppoumaan ajatuksiinsa, ellei sitten väkerrä vempeleiden kanssa. Sen sijaan metsässä ihminen on helpommin läsnä hetkessä ja kiinni todellisuudessa.
Luonnossa on niin paljon aistittavaa, että se imee ihmisen huomion. Metsän energeettinen voima, jota voidaan kutsua näkökannasta riippuen esimerkiksi nimillä prana tai chi, on myös omaa luokkaansa.
Koska luonnon energia on metsässä helpoimmin ammennettavissa, moni kokee metsässä oleilun elvyttäväksi ja elinvoimaa lisääväksi. Siksi metsä kutsuukin usein puoleensa uupuneita ja stressistä kärsiviä. Kun ihminen kokee metsässä elämänenergia runsauden, hän voi hellittää.
