Mikä nykyihmistä lihottaa?
Ainakaan nälkä ei saa ihmisiä syömään liikaa, koska nälkä tyydyttyy syötyämme tarpeeksi. Olemmeko siis kadottaneet kyvyn havaita, milloin olemme kylläisiä? Osaammeko erottaa nälän muista kehomme tuntemuksista?Yksi keskeinen syy nykyihmisten ylipainoisuuteen on varmasti syömämme ruuan heikko ravintosisältö - jos poskeen pisteltävät ateriat koostuvat lähinnä höttöhiilareista, keho vaatii lisää ravinteita ja viestittää aivolle ruuanpuutoksesta.
Tämän päivän ihmiset ovat lisäksi pitkälti kadottaneet kyvyn vaistonvaraisesti nauttia sellaista ravintoa, jota elimistö kulloinkin tarvitsisi.
Saamme selvästi ruuastamme liikaa energiaa mutta liian vähän ravinteita - olemme siis aliravittuja. Aliravitsemustila yhdistettynä transrasvoilla ja lisäaineilla lastattuun, tärkkelys- ja sokeripainotteiseen ruokavalioon aiheuttaa häiriöitä myös hormonitoiminnassa - mikä edistää lihomista ja sairastumista.
Valintojen maailma
Nykymaailma on pullollaan ruokahoukutuksia, joista osan havaitsemme vain alitajuisesti. On tutkittu, että joka päivä ihminen tekee yli 200 ruokaan liittyvää päätöstä. Olemmeko ne noista päätöksistä tietoisia? Osasta varmasti - mutta ison osan niistä tehnemme tiedostamattamme.
Jättipakkauksia ostaessamme tai buffettiin pöheltäessämme ajattelemme, että olemme niin fiksuja, ettemme syö enempää kuin on tarpeen. Mutta onkohan noin?Kylläisyys kadoksissa?
Mistä kylläisen olon sitten tietää, jos tutkijoidenkin mukaan vatsa on huono siitä kertomaan? (Vatsa ilmoittaa kylläisyydestään vasta sitten kun mahanahka on piukeana ja ähky uhkaa). Aivomme kyllä viestittävät kylläisyydestä - mutta usein popsimme sapuskamme niin vinhaa vauhtia, etteivät kylläisyyssignaalit kerkea tavoittaa meitä ajoissa.
Tapasyöminen tarkoittaa esimerkiksi pupeltamista aina töistä tultua, aina television avattua, aina lukiessa jne. Tunnesyömistä on puolestaan mutustaa tunteisiinsa: suruun, iloon, ahdistukseen, palkitsemiseksi ja niin edelleen.
Myös elintarvikkeet melkeinpä pullistelevat salakavalia lihottajia, joista tässä mainittuna muutamia:
AromivahventeetTutkimuksissa on havaittu, että aromivahventeet lisäävät ruokahalua. Niitä saat kitusiisi esimerkiksi banaanin makuisesta jogurtista.
Euroopan markkinoilla erilaisia aromivahventeita on noin 2800 erilaista. Niden tarkoituksena on palauttaa makua teollisen käsittelyn jälkeen mauttomiksi muuttuneisiin tai jo alunperin mauttomista (halvoista) raaka-aineista tehtyihin murkinoihin - ja tietysti myös saada kuluttajassa aikaan haluttuja aistivaikutelmia, jotka houkuttavat ostamaan ja syömään (enemmän).
Glutamaatti
Natriumglutamaatin on tutkittu kiihottavan ruokahalua ja vaikuttavan suoraan aivojen nälkä- ja kylläisyyskeskukseen. Natriumglutamaatti on myös hyvin allergisoivaa - ja sitä kannattaakin visusti vältellä.
Ympäristöhormonit
Ympäristöhormonit ovat estrogeenisesti vaikuttavia, kemiallisia yhdisteitä, joita voi joutua kroppaan ravinnon, hengitysilman, juomaveden tai ihon kautta. Lihomiseen ympäristöhormonit liittyvät siten, että ne saattavat sotkea elimistön rasva-aineenvaihdunnan.
Vaikka ympäristöhormonit eivät välttämättä ole mitään superkemikaaleja, toimivat ne kehossa hormonihäiritsijöinä. Riskituotteita ovat muoviin pakatut rasvaiset tai nestemäiset elintarvikkeet - ei olekaan turhaa hömpötystä valita juomapullokseen lasinen kestopullo tai ostaa juomansa muovipullon sijaan lasiin pakattuna.
Myös muovipakkauksista ja -kääreistä voi irrtota vierasaineita ruokaan. Eniten niitä irtoaa muovista lämpimässä säilytetävään, rasvaiseen tuotteeseen. Vierasaineita välttääkseen kannattaakin esimerkiksi vaihtaa rasvainen juusto muovipaketista lasiseen säilytysrasiaan ennen jääkaappiin nakkaamista.
Hormonihäiritsijöiksi epäillään myös parabeeneja, joita ”tavallinen” kosmetiikka on pullollaan. Luonnonkosmetiikassa parabeenit on kielletty, jonka vuoksi se on tässäkin suhteessa fiksumpi ja turvallisempi valihtoehto.
Sokeri
Yllätys ei liene kenellekään, että liika sokeri lihottaa. Sokeri aiheuttaa myös riippuvuutta - ja lihavuuteen taipuvaisilla ihmisillä tutkitusti myös ahmimista. Lihottavimmaksi sokereista sanotaan fruktoosisiirappia. jota monet teolliset elintarvikkeet on ympätty täyteen.
Makeutusaineet
On tutkittu, että sokeriakin enemmän meitä pulleuttavat makeutusaineet. Elimistömme reagoi kaikkeen makeaan mielihyvällä mutta tullessaan huijatuksi keinomakealla se alkaa vaatia lisää oikeaa makeaa.
On myös tutkittua, että keinotekoiset makeutusaineet saavat elimistön kadottamaan kylläisyydentajun, jolloin mässykierre on valmis. Keinomakeutetut tuotteet aiheuttavat lihomista huijaamalla ihmismieliä uskomaan niiden vähäkalorisuuteen, jolloin niitä ”nautitaan” monin kertroin tavallista enemmän.
Fruktoosi
Fruktoosi edistää rasvan varastoitumista kudoksiin. Siksi hedelmäsokerilla eli fruktoosilla makeutetut juomat lihottavat jopa enemmän kuin tavallisesta sokerista makeutensa nappaavat.
Kevyttuotteet
Kevyttuotteet ovat suurta huijausta. Ne eivät edistä laihtumista vain päin vastoin saattavat hyvinkin lihottaa - ja tulevat myös perustuotteita kalliimmiksi.
Kevyttuotteiden kylläisyysvaikutus on kehnompi kuin ruoka-aineiden, joissa on normaalit rasvat tallella. Siksi niitä usein syödään huomaamatta liikaa. Kevyttuotteista poistetun rasvan tilalle niihin on laitettu halpaa bulkkitärkkelystä tai muuta ravintoköyhää puppua, makeutusainetta tai keinotekoisia aromeja.
Transrasvat
Rasva on addiktoivaa - mutta aivan erityisen kovaa riippuvuutta aiheuttaa teollisen rasvan, tärkkelyksen ja sokerin yhdistelmä.
Teollisia, keinotekoisia transrasvoja sisältävät esimerkiksi ranskikset, hampurilaiset ja monet keksit ja valmisruuat. Terveydelle haitallisia transrasvoja välttää helpoiten jättämällä roskaruuat syömättä.
Einekset
Monet einekset ovat ravintoaineköyhiä mutta kaloririkkaita - ja sisältävät usein myös aromivahventeita, jotka koukuttavat syömään liikaa. Kotiruoka kunniaan!
Juomat
Sanotaan, etä yksi nykyihmisen suurimmista lihottajista on tapajuominen. Mehut ja virvoitusjuomat ovat monen päivittäisiä jano- ja ruokajuomia. Oman kortensa kekoon kantavat luonnollisesti alkoholi ja energiajuomat. Myös trendikahviloiden erikoiskahvit makusiirappeineen ovat melkoisia kaloripommeja.
Lisäaineet
Globaali elintarviketeollisuus käyttää vuosittain yli 15 miljardia euroa lisäaineisiin, jotta ruoka säilyisi pidempään, maistuisi paremmalta tai enemmän ja sen koostumus olisi miellyttävämpi.
Lisäaineille on määritelty hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti (ADI), jota pidetään turvallisena vaikka annoksen popsisi päivittäin. Haasteena suosituksissa on keskittyminen kerrallaan vain yhteen lisäaineeseen - koko lisäainekimaran kirjolle ei yhteissaantisuosituksia ole pystytty määrittämään - kuten myöskään tarkkaa tietoa lisäaineiden yhteisvaikutuksista ei ole.
Kun jo pelkästään Euroopan markkinoilla aromivahventeita on melkein kolmeatuhatta erilaista, voidaan hyvin kuvitella, että elimistön kemikaali-cocktail on melkoinen - ainakin jos pistelee poskeensa runsaasti karkkeja, limsaa, eineksia ja valmisleivonnaisia.
Ravintomme laatu on heikentynyt
Sen lisäksi, että me nykyihmiset olemme isoksi osaksi kadottaneet vaistomme hyvää tekevien ruokien popsimiseen ovat ruokamme ravintoainepitoisuudet viime vuosikymmeninä myös merkittävästi heikentyneet. Tämän ilmiön taustalla on useita eri tekijöitä, kuten maaperän köyhtyminen, tehomaatalous ja satoisiin, mutta ravinneköyhiin viljelykasveihin keskittyminen.
Kaloreita maapallon väestön ruokkimiseen on tarpeeksi mutta todella suuri osa näistä kaloreita on ravinneköyhiä - niin sanottuja tyhjiä kaloreita. Iso epäsuhta on syntynyt viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana ihmiskunnan panostaessa energiapitoisiin ja satoisiin mutta ravinneköyhiin lajeihin: maissiiin, vehnään ja riisiin. Samalla ravinteikkaampien kasvien viljelypinta-ala on merkittävästi vähentynyt - ja etenkin kaikkein köyhimmät ovat menettäneet ruokavaliostaan tärkeiden ravinteiden lähteitä.
Meillä länsimaissa on halutessamme mahdollisuus täydentää "höttöruokavaliotamme" ravinteikkaammilla lisukkeilla mutta maailman köyhimmillä tätä mahdollisuutta ei ole. Edelleen arviolta 170 miljoonaa lasta maailmassa kärsii tärkeiden ravintoaineiden puutteesta johtuvasta kasvun hidastumisesta - siitä huolimatta, että maailman ruokatilanne on parantunut.
Ruokamme ravinnetiheys on siis pienentynyt
Voidaankin sanoa, että jos ennen yksi omena päivässä piti lääkärin loitolla, nyt samaan hommaan tarvitaan viisi omenaa päivässä. On mielenkiintoista, että myös hiilidioksiokidin määrän kasvu ilmakehässä vaikuttaa keskeisten ravintokasviemme koostumukseen niiden hiilihydraattipitoisuutta lisäävästi - samalla kun proteiini-, rasva-, hivenaine- ja vitamiinipitoisuudet heikkenevät.
Tämä on ongelma, koska ainakaan länsimaissa ei ole pulaa kaloreista vaan kasvavassa määrin juurikin proteiineista, hivenaineista ja tietyistä ravintorasvoista.
Ravintolisien ja superfoodien suosion kasvu ei ole siis hömpötystä vaan riittävää määrää tärkeitä ravintoaineita on perusruuasta nykymaailmassa aiempaa vaikeampaa saada.
Mikä avuksi?
- Poista ruokavaliostasi valkoinen sokeri ja valkoiset vehnäjauhot; bulkkitärkkelyksellä et varmasti pitkälle pötki!
- Syö ravinnetiheää ruokaa monipuolisesti - ja nauti ruuasta.
- Syö värejä - ja popsi runsaasti eri värisiä kasviksia.
- Suosi luomua ja mahdollisimman käsittelemätöntä ruokaa (vältä kaikkea, jonka tuoteselosteessa on enemmän kuin viisi ainesosaa).
- Nauti riittävästi ja monipuolisesti laadukasta proteiinia - proteiini on elintärkeä rakennusaine elimistön kaikille soluille.
- Popsi ituja - ja idätä itse!
- Herkuttele marjoilla ja hedelmillä.
- Nauti pähkinöitä ja siemeniä monipuolisesti, joka päivä.
- Ota hapatetut ruuat osaksi aterointiasi - hapankaali ja tempeh ovat ystäviäsi!
- Suosi hyvälaatuisia rasvoja ja kylmäpuristettuja kasviöljyjä, joista laadukkaimmat löydät tummiin lasipulloihin pakattuina.
- Käytä paistamiseen kookos- tai oliiviöljyä tai voita - älä kuitenkaan käristä rasvaasi.
- Nauti vilja mahdollisimman käsittelemättömässä muodossa, suosi kvinoaa, amaranttia, hirssiä ja tattaria.
- Rikasta ruokavaliotasi superfoodeilla ja ravintolisillä tarpeen mukaan.
- Pidä huolta suolistostasi - se on sisäinen supersankarisi. Suolistosi hyvnvointi vaikuttaa terveyteen ratkaisevasti aina hormoonitoiminnasta, mielialasta vastustuskykyyn saakka.
- Älä stressaa vaan nauti elämästä!
Lähteenä mm. Varpu Tavi: Maanantaisoturin dieetti