Suomessa AIP-ruokavalioon on perehtynyt erityisen hyvin terveydenhoitaja, FLT- ravintovalmentaja ja refleksologi Tanja Hakala. Tässä jutussa hän vastaa kysymyksiimme autoimmuunniprotokollaa koskien.
Mikä ihmeen AIP?
AIP-ruokavaliossa eli autoimmuuniprotokollassa päätarkoituksena on rauhoittaa immuunijärjestelmäämme, jolloin keholla on mahdollisuus toipua. Edellisessä Ruohonjuuri-lehdessä perehdyttiin AIP-ruokavalion käytännön asioihin - esimerkiksi siihen, mitä ruokia vältettään ja mitä taas suositaan.
Autoimmuunisairauksissa on kyse immuunijärjestelmämme kääntymisestä kehoamme vastaan. Se esimerkiksi hyökkäilee ärhäkkäästi kudosten ja solujen kimppuun tuhoten niitä.
AIP-ruokavalio on nimenomaan tarkoitettu rauhoitusruokavalioksi - ei siis loppuelämän tavaksi murkinoida. Autoimmuuniprotokollaa suositellaankin noudatettavan maksimissaan kolmen kuukauden ajan, jonka jälkeen sapuskasortimenttia laajennetaan ruoka-aine kerrallaan, kehon reaktioita seuraten.
AIP-ruokavalion pohjana on funktionaalisen lääketieteen 4R:n ohjelmana tunnettu malli. Nämä neljä ärrää juontuvat sanoista remove (poista), replace (korvaa), reinoculate (istuta) ja repair (korjaa). Autoimmuuniprotokolla perustuu juuri näihin neljään tukipilariin.
- Aiemmin tosiaan puhuttiinkin 4R-protokollasta, mutta nykyisin on parempi jo puhua 5R-protokollasta. Viides R on siis Rebalance eli tasapainota, joka on hyvin merkittävä tekijä parempaan hyvinvointiin pyrittäessä. Stressi on niin merkittävä juurisyy autoimmuunisairauksien taustalla, että oikeastaan koko protokolla pitäisi aloittaa elämän tasapainottamisella ja stressin poistamisella, Tanja Hakala kertoo.
Mitkä ovat yleisimmät virheet, joita olet huomannut ihmisten tekevän alkaessaan noudattaa AIP-ruokavaliota?
- Ruokavalion yksipuolisuus ja suppeus. Jos ns. perusruokavaliosta on hypätty täysin AIP-ruokavalioon ilman kevyempiä välivaihtoehtoja (kuten paleo, gluteenittomuus ja maidottomuus), niin ihmisten on vaikea katsoa ”boxin ulkopuolelle”. Kun merkittäviä päivittäisiä ruoka-aineita rajoitetaan ja kielletään, niin tulee herkästi olo ”mitä ihmettä minä nyt syön?”. Ruokavalio saattaa herkästi koostuakin vain muutamasta raaka-aineesta, joka menee aivan liian yksipuoliseksi. AIP ei kuitenkaan ole kovinkaan yksipuolinen ruokavalio, kun sen osaa oikein koostaa. Haasteena tietenkin myös se, että AIP on kehitetty USA:ssa, jossa kasvillisuus ja raaka-aineet hieman erilaiset kuin Suomessa ja kaikkea siihen liittyvää ei ole saatavilla Suomesta, Tanja Hakala kertoo.
Ruokavalion karsiminen saattaa tuntua hankalalta, etenkin jos aiemmin on syönyt paljon viljoja ja maitotuotteita. Miten oikeaoppisessa karsimisessa olisi helpointa onnistua?
- Useassa tapauksessa jo gluteenin ja maidon pois jättäminen voivat olla riittävän suuria toimenpiteitä rauhoittamaan autoimmuunisairauden tila. Jos lähtee tekemään liian suuria muutoksia kerrallaan, on se myös keholle stressitila. Silloin mennään pahasti mönkään ja hyödyn lisäksi saadaan aikaan enemmänkin haittaa. Aina pitäisi kartoittaa omaa tilannetta niinkin paljon; mihin minä pystyn, mihin rahkeeni riittävät? Onko elämäni stressaavaa ja onko mahdollista lähteä toteuttamaan suurempia muutoksia? Jos elämä on hektistä, ovat ruokavalion suuret muutokset jo itsessään hyvin iso stressi, Hakala opastaa. Ennen isoja muutoksia kannattaakin siis ensin hoitaa stressi pois tai sitten aloittaa ruokavalionsa muokkaaminen kevyesti poistaen karsittavia ruoka-aineita vähitellen.
Kasvissyöjille ja vegaaneille AIP-ruokavalio voi tuntua hankalalta. Millä ruoka-aineilla vegaani/ kasvissyöjä voisi varmistaa, että saa AIP-ruokavaliota noudattaessaankin riittävästi mm. proteiineja?
- Vegaani ei pysty täysin puhtaasti noudattamaan AIP-ruokavaliota, koska siitä ei tulisi riiittävästi proteiineja tai oikeastaan kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Jos kasvisruokailija taas täydentää ravintoaan kalalla ja merenelävillä, saa hän niistä riittävästi proteiineja. Sienet tietenkin myös vegaanilla hyvä proteiinin lähde.
- Palkokasvien ongelmana ovat lektiinit, jonka vuoksi ne ovat AIP-ruokavaliossa vältettävien listalla. Lektiinit ovat antiravinteita, jotka voivat rikkoa suoliston pintasolukkoa aiheuttaen vuotavaa suolta. Samasta syystä myös pähkinöitä ja siemeniä alkuun vältellään. Pähkinät ja siemenet myös hyvin usein yliherkkyyksiä aiheuttavia ja sitä kautta tähän ruokavalioon sopimattomia, Tanja Hakala toteaa.
- Lektiinejä voidaan vähentää ruokavaliosta liottamalla, idättämällä, fermentoimalla ja painekattilassa keittämällä. Tämä on monelle jo riittävä toimenpide ja siksi moni vegaani voikin saada autoimmuunisairauteensa luonnonmukaisia apua myös AIP-ruokavaliota soveltaen, AIP-ruokavalioon seikkaperäisesti perehtynyt Hakala opastaa.
AIP-ruokavalio ei ole elämänmittainen homma vaan maksimissaan muutaman kuukauden mittainen rauhoitusruokavalio. Miksi näin on?
- AIP-ruokavalion tarkoituksena on rauhoittaa kehon immuunijärjestelmä poistamalla antiravinteet ja yliherkkyyttä aiheuttavia ruokia. Kun keho saa aikaa toipua, voi ruokavaliota pystyä laajentamaan paleo-tyyppiseksi. Tietenkin laajentaminen tulee tehdä asteittain ja yksi ruoka-aine kerrallaan kuunnellen oireita, mitä kehosta mahdollisesti nousee.
- Jos oireet pahenevat tai niitä tulee uusia, silloin pulmia aiheuttanut ruoka-aine jätetään pois. Kaikkea ei aina voi palauttaa, koska on voinut muodostua ruoka-aineyliherkkyyksiä joko suoliston liiallisen läpäisevyyden vuoksi tai ihan geneettisten syiden takia, Hakala toteaa.
- Liian tiukalla AIP-ruokavaliolla oltaessa voi elämän aikana kehittyä puutoksia. Esimerkiksi tärkeät kasvikunnan rasvat LA (linoleenihappo) ja ALA (alfalinoleenihappo) jsaattavat jäädä saamatta saamatta, jos ruokavalioonsa ei lainkaan sisällytä siemeniä, pähkinöitä tai niistä tehtyjä öljyjä.
Mitä tapahtuu AIP-jakson jälkeen? Voiko sitten alkaa syödä entiseen tapaan ilman vatsa- ja suolistohaasteita? Vai millaista on AIP-ruokavalion jälkeinen elämä ateria-asioiden kannalta?
- AIP-ruokavalio ei ole niinkään tarkoitettu rauhoittamaan vatsa- ja suolisto-oireita, jos ihmisellä ei ole IBD-sairauksia (tulehduksellisia suolistosairauksia). Jos pelkät vatsaoireet ovat haasteena ilman autoimmuunisairauksia, niin kevyemmätkin ruokavaliovaihtoehdot tuovat siis jo helpotusta.
- Kun elimistö on rauhoittunut ja oireet helpottaneet, on AIP-jakson jälkeen tarkoitus laajentaa paleomaiseen ruokavalioon. Moni pystyy tässä vaiheessa nauttimaan myös gluteenittomia viljoja mukaan ilman oireita. Ruokavalio siis useimmiten laajenee koisokasveilla, kananmunalla, pähkinöillä ja siemenillä ja mahdollisesti myös palkokasveilla. Kun näitä vaihtelee eri päivinä eikä siis syö samoja ruokia joka päivä, keho kestää usein paremmin ruokavalion laajentamisen. Gluteeni on ruoka-aineista ainoa, joka kannattaa jättää lopullisesti pois. Myös maitotuotteet aiheuttavat hyvin monelle ongelmia ja ovatkin autoimmuunisairaalla yksi yleisimmistä yliherkkyyksien aiheuttajista, Tanja Hakala neuvoo.
- Jos AIP-jakso ei rauhoita tilannetta, ei syy ole pelkästään ruoka-aineissa. Tällöin pitää sukeltaa syvemmälle ja etsiä syytä mm. suolistosta, stressistä tai ruoka-aineyliherkkyyksistä (ihminen voi siis tietämättään syödä jotain, jolle elimistö muodostaa koko ajan IgG vasta-aineita.
Mistä saa tukea AIP-ruokavalioon - sen aloittamiseen ja noudattamiseen?
- AIP-ruokavalioon tai enemmänkin autoimmuunisairauksien kokonaisvaltaiseen hoitoon saa apua mm. FLT Ravintovalmentajilta®. Itse olen oman taustani vuoksi perehtynyt nimenomaan autoimmuunisairauksiin.
- Yksilöllisyys on tärkeää huomioida; kaikki ei sovi kaikille ja osaavan henkilön kanssa onkin hyvää miettiä, mitkä ovat juuri ne juurisyyt, jotka oireita aiheuttavat ja joihin pitäisi erityisesti paneutua. Jos on kärsinyt autoimmuunisairaudesta jo useita vuosia, on sen hoitaminen myös usein pitkäjänteistä puuhaa ja joskus voi tuntua turhauttavalta, kuinka hitaasti se etenee. Itse olen sairastanut autoimmuunisairauksia jo yli 20 vuoden ajan ja vasta nyt alkaa niiden taustalla olevia syitä selviämään ja korjaantumaan, mutta hitaasti ja varmasti edelleen, Hakala kertoo.
Tanja Hakala tekee FLT Ravintovalmennusta® ja koko kehon vyöhyketerapiaa eli refleksologiaa Helsingissä Malmilla Hyvän Olon Keskus Elonaskeleessa. Hän ravintovalmentaa myös Helsingin Antioksidanttiklinikalla noin kerran kuukaudessa ja etävastaanottoina esim. Zoomin välityksellä pitkin Suomea. Koulutukseltaan Hakala on terveydenhoitaja (YAMK), FLT Ravintovalmentaja® ja refleksologi. Tällä hetkellä hän opiskelee palautumisohjaajaksi, koska stressi ja palautuminen ovat merkittävä tekijöitä hyvin monessa terveyteen liittyvässä asiassa.
Terveys- ja hyvinvointipalvelu Omppupolku
p 050 562 8885/ Tanja Hakala
tanja.hakala@omppupolku.fi
