Nykyisin puhutaan paljon siitä, miten ylihygieenisyys on saanut vastustuskykymme rapautumaan: mm. sen vaikutuksesta olemme ehkä allergisempia kuin koskaan.
Tutkittua on, että maaperässä muhivat bakteerit rikastuttavat suolistoflooraamme vahvistaen immuniteettiamme ja vaikuttaen positiivisesti myös mielialaamme. Puutarhahommat, metsissä möyriskeleminen, ruohikolla makoilu, paljain jaloin käpeksiminen ja lemmikkieläinten paijailu tekevät hyvää suolistollemme - ja sitäkin kautta myös mielellemme. Hoitavat luontopuuhat kannattaa sallia myös perheen pikkuväelle.
Liika hygieenisyys ei siis kannata: kodin pintojen ahkera desinfointi saattaa kääntää kelkan ei-toivottuun suuntaan. Hygieeninen kannattaa olla siis oikeissa asioissa: kädet on järkevää pestä huolellisesti esimerkiksi ihmispaljoudesta kotiin palattuaan tai oltuaan tekemisissä flunssaoireisen kanssa. Kohteliasta on myös suojata muita omilta pärskeiltään: hihaan aivastaminen kannattaa.
Ekopesuaineet ovat valinta suolistomikrobiston parhaaksi
Kemikaalikuorman keventäminen on hyväksi niin ihmiselle kuin ympäristöllekin.
Jos tiskaat astiat, pyyhit pöydän tai syöt säilöntäaineita sisältävää ruokaa, tulet köyhdyttäneeksi suolistosi bakteerikantaa. Eineksiin tai esimerkiksi pitkäpäiväyksisiin leipiin nakatut säilöntäaineet estävät tuotteissa mikrobien kasvua ja jatkavat hommansa myös ihmisen vatsan kautta suolistoon päädyttyään. E-koodien tiiraileminen ja mahdollisimman aidon sapuskan suosiminen onkin suolistoystävällistä toimintaa - selvähän se!
Suoliston tuikitärkeää bakteerikantaa köyhdyttää myös kationisia tensidejä sisältävien kodinpesuaineiden ja hygieniatuotteiden käyttäminen. Tervettä ihoa suojelee sen pinnalla rehottava runsas bakteerikanta. Jos ihoa pestään säännöllisesti kationisia tensidejä sisältävillä aineilla, ihoa suojaava bakteerikanta köyhtyy. Positiivisesti varautuneet kationiset tensidit tarraavat negatiivisesti varautuneeseen ihoon eikä niitä saa edes huuhdelluksi pois vedellä. Useiden pesukertojen myötä kationisten tensidien kerros iholle kasvaa entisestään. Ihon (ja sitä kautta myös suoliston) bakteerikantaa häiritsevät kationiset tensidit tunnistaa tuotteiden ainesosaluetteloissa nimistä “ammonium tai amino”.
Ekopesuaineiden suosiminen onkin perusteltua puuhaa sekä ympäristön että oman terveytensä kannalta. Esimerkiksi oliivi- tai kookosöljypohjaiset pesuaineet (kuten vaikkapa marseille-saippua) sisältävät anionisia tensidejä, jotka huuhtoutuvat pois iholta eivätkä muutenkaan vaurioita mikrobistoa.
Mikrobiystävälliset vartalovoiteet
Luonnonkosmetiikan suosiminen on järkevää myös vartalo-, käsi-, jalka- tai kasvovoiteita valittaessa. Monissa ei-luonnonkosmetiikkalaatuisissa voiteissa raaka-aineina pelmuavat esimerkiksi valkoinen vaseliini ja parafiiniöljy, jotka maaöljypohjaisina sopivat varmasti hoitamaan auton moottoria mutteivät ihmisen ihoa. Sekä vaseliini että parafiiniöljy imeytyvästi hanakasti ihon läpi ja saattavat loppupeleissä aiheuttaa kemikaalikertymää maksaan.
Käsien desinfiointi
Käsien desinfioinnissa kannattaisi käyttää etanolipohjaisia aineita kovempien puhdistustuotteiden sijaan. Etanoli haihtuu iholta sangen nopeasti ja tappaa bakteerit vain ihon pinnalta muttei tee tuhoa syvemmällä huokosissa. Yleensä käsihygieniaan riittää saippua ja vesi - desinfiointihommia tehdään siis vain erityistarpeessa.
Perusmarketeissa tai apteekeissa myytävä käsidesi, joka lupaa antavansa pitkäaikaisen suojan, sisältää kationisia tensidejä eli on huono valinta suolistomikrobiston kannalta.
