D-vitamiinin välttämättömyys on varmasti jo useimpien tiedossa oleva asia. Varsinkin pimeinä kuukausina, kun D-vitamiinia ei auringon vaikutuksesta pääse iholla muodostumaan, on kyseisen vitamiinin käyttäminen lisäravinteena suositeltavaa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan. Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon D-vitamiinia valitessa.
D-vitamiinin välttämättömyys on varmasti jo useimpien tiedossa oleva asia. Varsinkin pimeinä kuukausina, kun D-vitamiinia ei auringon vaikutuksesta pääse iholla muodostumaan, on kyseisen vitamiinin käyttäminen lisäravinteena suositeltavaa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan.
D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka osallistuu elimistössä niin moneen, että helpompaa olisi luetella mihin se ei jollakin tavalla vaikuta. Tärkeimpinä vaikutuksina pidetään kuitenkin sen vastustuskykyä vahvistavia ominaisuuksia, vaikutusta hormonitoimintaan sekä kalsiumin imeytymisen edesauttamista. D-vitamiinin tiedetään myös vaikuttavan ainakin 300 geeniin lähes kaikissa elimistön kudoksissa.
D3-muoto on ihmiselle tärkein
Tärkein D-vitamiini on D3-vitamiini (kolekalsiferoli), jota kesäisin syntyy ihossa auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. Ruoka-aineissa D3-vitamiinia on merkittäviä määriä vain kalassa ja yleisesti ollaankin sitä mieltä, että suomalaiset eivät saa D-vitamiinia riittävästi ravinnostaan.
D2-vitamiinia (ergokalsiferolia) esiintyy kasvikunnassa, kuten sienissä, mutta niin vähäisiä määriä, että täysin kasvisruokavaliota noudattavien tulee käyttää D3-vitamiinivalmisteita pimeänä talviaikana. D2-vitamiinin hyväksikäytettävyys ihmisen elimistössä on heikkoa, joten sen varaan D-vitamiinin saantiaan ei kannata laskea.
Kalsidiolitaso kertoo riittävästä saannista
D-vitamiinin varastomuoto on kalsidioli, jota maksa valmistaa nimenomaan D3-muotoisesta vitamiinista. Kalsidiolin veripitoisuus kuvaa D-vitamiinin saannin riittävyyttä. Suomessa seerumin kalsidiolin yleiset viitearvot ovat 40–80 nanomoolia litrassa (nmol/l). Pimeät vuodenajat aiheuttavat D-vitamiinin puutoksen suurelle osalle väestöstä.
Luuston terveyden kannalta tiedetään, että kalsidiolin tason tulisi olla yli 75 nmol/l, mutta yli 100 nmol/l saattaa tarjota jo muitakin terveyshyötyjä. Siitä ei myöskään ole haittaa, koska samaan kalsidiolin pitoisuuteen päästään myös kesäisin auringon vaikutuksesta.
D-vitamiinin talvikauden korvausannoksesta ei ole täyttä yksimielisyyttä. Moni taho on kuitenkin sitä mieltä, että nykyiset suosituksemme ovat reilusti alakanttiin, varsinkin verrattuna monen muun maan suosituksiin. Suomen viranomaiset ovat asettaneet D-vitamiinin turvallisen päiväsaannin ylärajaksi 100 mikrog/vrk. Uusimpien tietojen perusteella tätäkin suurempi annos (125 mikrog) on turvallinen.
Vegaaninen vaihtoehto eläinperäiselle D3-vitamiinille
Perinteisten D3-vitamiinivalmisteiden lähteenä käytetään yleensä lihateollisuuden ylijäämätuotteesta, lampaanvillasta, saatavaa lanoliinia. Eettisistä syistä moni ei haluaisi käyttää näitä valmisteita, mutta vaihtoehtoja on ollut tarjolla melko vähän. Ongelmana on ollut myös kasviperäisten valmisteiden kalliihko hinta, joka johtuu useimpien valmisteiden kohdalla vitamiinin lähteenä käytetyn hidaskasvuisen jäkälän kalleudesta. Nyt on kuitenkin lopultakin saatavilla edullisempi vaihtoehto - levästä valmistettu D3-vitamiini! Levä on raaka-aineena huomattavasti edullisempi, mutta omaa erinomaisen laadun ja hyödynnettävyyden elimistössä. Enää siis hintakaan ei ole este eettisille valinnoille. Kuka tahansa voi nyt äänestää vitamiinihyllyllä eläinystävällisen vaihtoehdon puolesta!
Löydät uudet kotimaiset ja kohtuuhintaiset bertil’s Kasviperäinen D3 -valmisteet nyt Ruohonjuuresta kautta maan!
Kirjoittaja: Johanna Ronkainen
