Ruohonjuuren tarina alkoi 1980-luvun alussa, kun joukko ympäristötietoisia nuoria päätti alkaa maahantuoda uusiopaperia, jota Suomessa ei tuolloin ollut vielä lainkaan saatavilla. Aluksi paperia raahattiin Saksasta hyvin pienimuotoisesti selkärepuissa mutta suosion kasvettua virisi ajatus yrityksen perustamisesta. Aikoinaan Ruohonjuuuri Oy perustettiin siis juurikin uusiopaperin maahantuontia ja myyntiä varten.
Ajat ovat muuttuneet ja tuotevalikoima sen myötä. 1980-luvulla luomutuotteet miellettiin yleisesti hörhöjen piiperrykseksi ja ekoasiatkin olivat varsin pienen piirin juttuja. Ympäristötietoisuuden kehittymisen myötä myös Ruohonjuuren suosio alkoi hiljalleen kasvaa. Monet yritystoiminnan alkuaikoina hyvinkin marginaalisiksi mielletyt asiat (kuten luomuruoka ja uusiopaperi) ovatkin nyky-Suomessa ihan perusjuttuja.
Ruohonjuuren arvot ja olemassaolon tarkoitus ovat alusta lähtien pysyneet ennallaan. Vastuullisuus on siis viitoittanut olennaisena osana Ruohonjuuren toimintaa aina syntyhetkestä nykypäiviin saakka. Ruohonjuuri perustettiin vuonna 1982 näin julistaen: ”Ruohonjuuren toiminta nojautuu kestävän kehityksen periaatteisiin, joiden mukaan meillä ei ole oikeutta evätä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tehdä niitä asioita, joita meillä on oikeus ja mahdollisuus tehdä tänään”.
Ekologisuus ja eettisyys ovat luontevasti läsnä arkisessa aherruksessamme – kauppaa pyöritetään hymyssä suin, elämyksiä tarjoten ja ihmistä sekä luontoa kunnioittaen. Vaikka Ruohonjuuri muuttuu maailman mukana ja ekokauppa-alan edelläkävijäyrityksessä haistelemme uusia tuulia maailman meriltä, Ruohonjuuren perusarvot pysyvät. Pelkät ympäristöasiat huomioivasta kaupasta on vuosien vieriessä kehittynyt kokonaisvaltaisemman yhteiskuntavastuun ja hyvinvoinnin kauppa.
Muistoja vuosien varrelta
Vahva ja vaikuttava osa Ruohonjuuren historiaa liittyy VR:n makasiineihin, joissa kauppaa pyöritettiin pienen porukan voimin varsin idealistisella meiningillä. Monet Ruohonjuuren nykyisistäkin asiakkaista muistelevat makasiinien aikaa lämpimästi - osa ehkä hiukan oudoksuenkin.
Ruohonjuuren VR:n makasiinien varhaisvuosiin liittyvät kiinteästi monenlaiset tapahtumat, joita onkin järjestetty laidasta laitaan aina kasviskinkku-bingosta luomumessuihin ja monenlaisiin retkiin saakka. Taannoin VR:n makasiineilla järjestetyissä Ruohonjuuren Toukotohinat -tapahtumassa juostiin kimalaishatut päässä räntäsateen keskellä ja yhtenä päivänä myymälään asteli Dalai Lama, joka osti Ruohonjuuresta hamppukengät. Kerran ranskalaiset turistit lukittiin myymälän sulkeutuessa epähuomiossa sokkeloiseen kauppaan - mutta tästäkin selvittiin ilman virkavallan apua.
Ruohonjuuri toimi VR:n makasiinien aikana tukkukauppana ja sen myötä tilasimme Saksasta mm. uusiopaperituotteita. Emme osanneet juurikaan saksaa, jonka vuoksi tuotteita piti tilata saksankielisistä katalogeista "veikkaa, voit voittaa" -menetelmällä. Yleensä onnea oli matkassa aika paljon eikä kovinkaan usein tullut tilattua mitään sellaista, mitä ei olisi saanut kaupaksi.
Alkuaikoina sähköpostin kanssa oli pulmia - suurimpana ehkä se, että koko viestintävälineen olemassaolo piti ylipäätään muistaa. Tavoitteenamme oli, että Ruohonjuuren yhteinen sähköposti tarkastettaisiin kerran viikossa mutta joskus saattoi kuukausikin kulua ilman, että koko hommaa edes muisti. Asiat tavattiin siis meilaamisen sijaan hoitaa faksin tai puhelimen avulla. Kiirettä ei kovin usein ollut - koko maailman rytmi tuntui huomattavasti verkkaisemmalta nykypäivän tahtiin nähden.
VR:n makasiinien aika oli Ruohonjuuren historiassa varsin värikästä: rosvoja tuli välillä sekä ovista ja ikkunoista - mutta pääasiassa kaikki sujui hyvässä hengessä. VR:n makasiinit olivat aikoinaan vilkas tapahtumakeskus ja Ruohonjuuri oli olennainen osa tätä pöhinää. Lämpimänä muistona mieliin painui painunut hetki, jolloin ihmisketju käsi kädessä ympäröi VR:n makasiinit vaatimuksenaan niiden suojeleminen. Yhteisöllinen draivi olikin vahva makasiineilla toimineiden keskuudessa.
VR:n makasiinien purkamisesta väännettiin aikoinaan kättä useiden vuosien ajan ja kun muuton aika vihdoin koitti, oli viimeinen viikko toden totta työntäyteinen. Viimeisenä päivä pidettiin loppuunmyynti, joka aiheutti jymysuosion: kassalle jonottavien asiakkaiden letkat ylsivät kaupan päästä päähän.
- Olin itse tulossa ostoksille loppuunmyyntipäivänä. Tulin sisään takaovesta ja kun astuin myymälän puolelle, niin hetkeksi jäädyin paikalleni. Näin ihan valtavan jonon, joka vei kassalta takahuoneen perällä. Kassalla näin Johannan, joka yksin hakkasi konetta kuin viimeistä päivää. Parka ei ollut päässyt edes apuja soittelemaan, joten ostosreissuni muuttui siltä istumalta työpäiväksi. Kun viimein jonot helpottivati ja pääsin ostoksille, ei korin pohjalle juuri mitään enää löytynyt...hyllyt todella natisivat tyhjyyttään, Mari kertoo.
Kiireestäkin huolimatta tunnelma VR:n makasiinien Ruohonjuuren viimeisenä päivänä oli haikea, koska muutoksen tuulet puhalsivat. Pari viikkoa sen jälkeen, kun Ruohonjuuri oli ehtinyt muuttaa Salomonkadulle, VR:n makasiinit roihahtivat tuleen.
Avoimien ovien yö ja muita seikkailuja
Kamppiin muuton jälkeenkin kaikenlaista sattui. Ruohonjuuri myi tuolloin hamppukankaisia vaatteita, jotka osoittautuivat pihistäjien suosikeiksi. Kerran vaatevarkaan perään lähdettiin juoksemaan, josta suivaanuneena voro heitti myyjää mäyräkoirallisella kaljapulloja - onneksi osumaa ei tullut.
Eräänä sunnuntaiaamuna yksi Kampin Ruohonjuuren työntekijä heräsi kotonaan puheluun, jonka soittanut asiakas seisoi myymälän sisällä hämmentyneenä: iltavuorolainen oli unohtanut lukita myymälän ovet ja asiakas kaipaili henkilökuntaa kassalle.
Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva puoti oli siis ollut koko lauantain ja sunnuntain välisen yön auki. Onneksi pimeä myymälä ei houkutellut kutsumattomia vieraita. Rehellisen ja urhean asiakkaan kanssa sovittiin, että hän lukitsee ovet lähtiessään ja tulee myöhemmin ostoksille uudestaan - sitten kun puoti on virallisesti auki.
Kun Ruohonjuuri sitten myöhemmin avattiin Tampereelle, aluksi Aleksanterinkadulle, josta muutettiin myöhemmin Hatanpään valtatien minikokoiseen myymälälitaan, sielläkin sekä sattui että tapahtui. Tulipaloiltakaan ei pystytty välttymään: Syksyinen koristekurpitsa oli jätetty jääkaapin päälle ja ajan saatossa sen sisältö levisi jääkaapin moottoriin ja sytytti masiinan palamaan. Onneksi onnettomuudesta selvittiin huolellisella tuuletuksella ja uudella jääkaapilla. Toinen tulipalo syttyi liiallisen ahtauden vuoksi:
- Vanhan myymälätilan keittiö oli niin ahdas, että hellan ohi mentäessä lieden levyt menivät aina päälle. Kaikki oppivat kyllä pitämään lieden tyhjänä mutta useampi palava esine heitettiin vuosien mittaan takapihalle, joka oli onneksi liedestä katsottuna vain puolentoista metrin päässä, Jani muistelee.
Työsuojelutoiminta on luonnollisesti varhaisten vaiheiden jälkeen parantunut merkittävästi; työntekijöiden huolia kuunnellaan ja kaikissa Ruohonjuuren myymälöissä käydään säännöllisesti tarkastuskierroksilla.
Alkuaikojen toimintaa leimasi idealistisuus ja joissain hyvissä pyrkimyksissä ei isommasti katsottuna aina ollut järkeä.
- Muistan ajan, jolloin jauhoimme myymälässä kokonaisista jyvistä jauhoa asiakkaan odottaessa. Myllymme oli hieno saksalainen kivijauhatusmylly, joka piti hullua meteliä. Jauhatus maksoi 0,50€ ja pussillisen jauhamisessa kesti ainakin kymmenen minuuttia. Myyjä ja asiakas kuluttivat pitkiä minuutteja myllyn vieressä - ja koko muu myymälä kärsi metakasta. Tarkoitus oli kuitenkin hyvä, Riikka muistelee.
Verkkokaupan tahmea alkutaival
Ruohonjuuren verkkokauppa oli alkuaikoina hyväntuulista nappikauppaa, jota pyöritettiin aluksi Itäkeskuksen myymälästä käsin.
- Minulla oli yksi pöytä varaston nurkassa, josta käsin koko verkkokaupan toimintaa käytännössä pyöritettiin. Päivässä tilauksia tuli kymmenestä viiteentoista. Puolen vuoden päästä verkkokaupassa oli jo kaksi työntekijää ja verkkokauppa muuttikin Kampin myymälän karkkihyllyn taakse pieneen soppeen, Niko muistelee Ruohonjuuren verkkokaupan alkumetrejä.
Myöhemmin, verkkokauppaa uudistettaessa törmättiin jälleen haasteisiin:
- Uuden verkkokauppa-alusta lanseeraus heinäkuussa 2017 toi kosolti harmaita hiuksia. Ensimmäisenä päivänä kaksi kolmesta maksutavasta ei toiminut eikä aluksi kukaan meistä edes osannut käsitellä tilauksia järjestelmässä eteenpäin. Tekniset ongelmat piinasivat viikkojen ajan - samalla kun avajaiskampanjan aikana tilauksia tuli massiivisia määriä. Olin juuri tullut avaukseen seitsemän viikon pituiselta kesälomalta ja kolmen työpäivän jälkeen olin jo täysin valmista kauraa ja uuden pitkän kesäloman tarpeessa, Topias muistelee.
Nykyisin Ruohonjuuren verkkokaupassa työskentelee kymmenkunta ihmistä ja käytössä on niin ohjelmistorobotteja kuin pakkauskoneitakin. Verkkokaupan myynnitkin ovat vuosien mittaan kasvaneet 15-kertaisiksi alkuaikoihin verrattuna.
