Ruokavalinnat kehittyvät terveellisempään suuntaan
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinRavinto 2017 -tutkimus julkaistiin viime viikolla. Näyttävästi uutisoidun tutkimuksen keskeiseksi sanomaksi nostettiin se, että suomalaisten aikuisten ruokavalio on edelleen kaukana suositeltavasta. Tutkimuksen mukaan naiset syövät kasviksia hieman miehiä ahkerammin, mutta petrattavaa löytyy vielä kosolti ruokavalion monipuolisuuden saralla.
Kehitystä parempaan suuntaan
Paljon on kuitenkin menty parempaankin suuntaan. FinRavinto 2017 -tutkimus selvitti, että esimerkiksi kuidun ja D-vitamiinin saanti on lisääntynyt, sakkaroosin saanti vähentynyt ja useita vitamiineja, kuten E-vitamiinia, niasiinia ja B12-vitamiinia, sekä kivennäisaineita, kuten kaliumia, fosforia, seleeniä ja sinkkiä, saadaan nykyisin tarpeeseen nähden riittävästi aiempaan verrattuna.
Ruohonjuuren asiakaskunnassa kiinnostus terveellisiä valintoja kohtaan on kasvanut vuosi vuodelta. Moni kiireinen nykyihminen tahtoo nauttia vihreät voimantuojansa tehokkaassa muodossa. Siksi monenlaiset viherjauheet ja smoothieainekset ovatkin lisänneet suosiotaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan ravintolisiä käyttää yli puolet miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista. Osaltaan tämä osoittaa, että terveytensä tukeminen kiinnostaa ihmisiä ja he ovat valmiita panostamaan siihen. Kuten tutkimuksestakin käy ilmi, esimerkiksi sinkkiä, D-vitamiinia ja B12-vitamiinia saadaan tutkimuksen mukaan nyt riittävästi.
Ruohonjuuressa on huomattu ihmisten alkaneen arvostaa määrän sijasta laatua - myös ravintolisävalinnoissaan. Myös ravintolisien imeytyminen kiinnostaa tuotteiden alkuperän ja ainesosien lisäksi.
Kasvisruuassa on tulevaisuus
Kasvisten houkuttelevuutta ei edistä, jos niistä puhutaan päivittäisen puolen kilon pakkopullana tai manataan niiden kalleutta. Talouspoliittisilla päätöksillä tässäkin suhteessa voitaisiin vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen ja sitä kautta myös edistää terveellisempiä ruokailutottumuksia.
Kasvipohjaisen ravinnon saatavuus on helpottunut huomattavasti viime vuosina. Esimerkiksi suurin osa helsinkiläisistä koululaisista voi joka päivä valita kasvisruoan niin halutessaan. Painotus voikin jo lähitulevaisuudessa kääntyä siten, että viikossa onkin vain yksi liharuokapäivä yhden kasvisruokapäivän sijaan.
Yleisestikin on nähtävissä, että esimerkiksi kasviproteiinien kulutus on kasvanut merkittävästi. Eläinkunnan tuotteita sisältämättömiä valintoja on nykyään varsin helppo tehdä. Muutosta on myös tapahtunut asennetasolla: täysipainoiseen ateriaan ei enää mielletä olennaisena osana kuuluvaksi lihaa tai muita eläinkunnan tuotteita.
- Uskommekin, että lihantuotannosta nykymuodossaan tullaan vielä luopumaan. Ihmiset ymmärtävät entistä laajemmalti sen, että kaikki kalorit tai proteiinit eivät ole samanarvoisia, etenkin kun niitä tarkastellaan eettiset ja ympäristönäkökohdat huomioidaan, Ruohonjuuren markkinointipäällikkö Johanna Koskinen toteaa.
Ruokavalintojen kehitys vaikuttaa suotuisalta niin terveellisyyden kuin ympäristönkin kannalta katsoen. Ajan henki on positiivisen kehityksen puolella.
Lisätietoa:
Johanna Koskinen, markkinointipäällikkö, Ruohonjuuri Oy, johanna.koskinen@ruohonjuuri.fi, p. 050-337 0072
