Vastuullisten vaatteiden asialla

Anniina Nurmi on eittämättä ympäristö- ja ihmisystävällisen vaateteollisuuden uranuurtaja Suomessa. Mutta mikä sai hänet heräämään asialle?

- Nuorena shoppailin ketjuliikkeissä ihan kuin kuka tahansa teini. Vaatteet ja niiden suunnittelu kiinnosti, ja pääsin opiskelemaan lukion jälkeen vaatesuunnittelua Lahden Muotoiluinstituuttiin. Opinnot tuntuivat heti omilta, mutta opintojen puolivälin tienoilla havahduin tajuamaan vaateteollisuuden vastuuttomuuden. Olin valmistumassa alalle, joka ei toimi ollenkaan omien arvojeni mukaisesti. Jo aiemmin kun minulla oli herännyt kiinnostus ympäristöasioita kohtaan - olin alkanut kasvissyöjäksi, kiertelin paljon kirppareita ja muutenkin pyrin elämään ekologisesti, Nurmi taustoittaa.

- Aluksi koin, että minun varmaan pitäisi vaihtaa alaa kokonaan, koska eihän vastuullisuutta ja vaatteita voisi yhdistää. Tämä oli siis vuoden 2005 tienoilla, jolloin puhetta vaatteiden vastuullisuudesta ei ollut juuri ollenkaan. Törmäsin kuitenkin vaihto-oppilasaikanani kirjaan, joka käsitteli teollisen muotoilun tuotteiden pitkäikäisyyttä, ja tästä sain kimmokkeen alkaa pohtia sitä, miten näitä samoja teemoja voisi hyödyntää vaatteiden kohdalla, hän lisää.

Tästä alkoi Nurmen tutkimusmatka vastuullisten vaatteiden maailmassa. Anniina luki kahmalokaupalla  kirjoja, selasi nettiä - ja suorastaa imi itseensä tietoa eri lähteistä. Nurmi teki opinnäytetyönään kestävän kehityksen mukaisen vaatemalliston, jonka puitteissa hän kertoi yleisesti vaatealan vastuullisuudesta.

- Tälle tielle jäin ja matka jatkuu edelleen, vastuullisen vaateteollisuuden pioneeri summaa.

Nutun nurja puoli

Mitkä sitten ovat Nurmen mielestä suurimmat epäkohdat vaateteollisuudessa?

- Voi että, kun niitä on niin harmillisen monia! Perimmäinen epäkohta on ihan niinkin perustavanlaatuinen juttu kuin koko nykyisen vaateteollisuuden tapa toimia ja tapamme kuluttaa: Tuotamme, myymme ja ostamme vaatteita yhä enemmän, yhä nopeammalla tahdilla ja yhä halvemmalla. Tämä on saanut aikaan kilpajuoksun, jossa etsitään yhä halvempia tuotantopaikkoja ja yhä edullisempia materiaaleja. Teetetään vaatteita erittäin kyseenalaisissa olosuhteissa ja maksetaan työntekijöille aivan liian pientä palkkaa, joka ei riitä elämiseen. Materiaaleja tuotetaan ja vaatteita valmistetaan tavoilla, jotka rasittavat ympäristöämme ennennäkemättömällä tavalla. Niin sanotut halvat vaatteet eivät siis todellisuudessa ole halpoja lainkaan, jos mietimme niitä kustannuksia, jotka ne aiheuttavat ympäristölle ja ihmisille, Anniina kertoo.

Anniina Nurmi sai viime vuonna Ruohonjuuri-palkinnon kymmenen vuoden mittaisesta työstä vastuullisen vaateteollisuuden asiantuntijana ja alan pioneerina.  

- Olen erittäin otettu tästä tunnustuksesta! Oli aivan mahtavaa, että työni nähtiin arvokkaana ja merkityksellisenä. Kun kymmenen vuotta sitten aloitin tällä saralla, ei näistä teemoista juurikaan puhuttu tai niitä nähty kovinkaan tärkeinä, mutta on ihan mahtavaa nähdä, kuinka ajat ovat muuttuneet, vastuuullisen vaatetuotannon moniosaaja kertoo.

Palkintosumman (5000 euroa) Nurmi käytti Finnveran lainan maksuun.

- Yrittäjän elämä on hohdokasta, Anniina naurahtaa.

Vastuullisia vaatevalintoja - Anniina Nurmen vinkit

1. Ensimmäisenä kannattaa käydä läpi oma vaatekaappi ja katsoa, mitä kaikkea sieltä jo löytyy. Ekologisinta on nimittäin olla ostamatta mitään! Korjaa rikkinäiset, silitä ryppyiset ja pidä vaatekaappi hyvässä ojennuksessa, jolloin vaatteet säilyvät siisteinä, Nurmi pohjustaa.

2. Jos tarvitset jotain uutta, tsekkaa ensin, löydätkö kyseisen tuotteen kierrätettynä. Jos päädyt kuitenkin ostamaan uuden, valitse mahdollisimman laadukas tuote, joka on sinulle itselle sopiva niin ulkonäkönsä kuin mallinsa puolesta. Näin vaate pysyy käytössä mahdollisimman pitkään - ja laadukas tuote kestää vielä kierrätettynä käytössä muiden päällä sinun jälkeenkin.

3. Uuden tuotteen kohdalla suosi sellaisia yrityksiä, jotka kertovat tuotteen materiaalista ja tuotannosta mahdollisimman paljon. Pyri valitsemaan ekologisia materiaaleja: tällä hetkellä kauppojen hyllyiltä löytyy jo esimerkiksi luomupuuvillaa, hamppua, lyocellia ja kierrätettyja kuituja. Suosi yrityksiä, jotka tuottavat eettisesti - oli tuotantopaikka sitten lähellä tai kaukana. Tsekkaa vaatteen tuontannon eettisyydestä tietoa esimerkiksi yrityksen nettisivuilta, jos tietoa ei löydy itse tuotteesta. Kannattaa myös kysyä lisätietoja myyjältä. Vaikka myyjä ei sillä hetkellä tietäisikään vastauksia, antaa kysyminen signaalin kiinnostuksesta vastuullisuutta kohtaan.

4. Ostamisen sijaan voi vaatteita myös vaihtaa vaikka kaverien kesken tai lainata. Monesta kaupungista löytyy jo vaatevuokraamoja, josta saa jäsenmaksua vastaan käyttöönsä laajan valikoiman vaatteita ilman omistamisen vaivaa. Jaettu vaatekaappi on myös ekologinen valinta, sillä kuluttaminen vähenee ja vaatteiden käyttöaste nousee.

Ruohonjuuri-apurahat ja palkinnot 2018 nyt haussa >>

Muita aiempien vuosien Ruohonjuuri-palkinnon ja -apurahojen saajia >>