Kymmenisen vuotta sitten pesupähkinät tekivät pienen vallankumouksen ympäristötietoisten pyykkäreiden pyykkituvissa. Aluksi vain valistuneisto otti nuo saponiinia sisältävät pallerot omikseen mutta pikkuhiljaa niiden käyttö lipui valtavirtaan. Ruohonjuureenkin asteli laumoittain ekopesuaineista innostuneita upouusien pesupähkinöiden ilosanomaa kuulemaan.
Sittemmin villitys laimeni ja pesupähkinät painuivat monen mielissä unholaan. Mutta olisiko nyt, zero waste -tietoisuudenkin noustessa, aika poimia pesupähkinät “naftaliinista”? Ne nyt kuitenkin ovat eittämättä ekopesuaineiden eliittiä - pyhässä yksinkertaisuudessaan.
Mitkä ihmeen pesupähkinät?
Pesupähkinät (Sapindus Mukorossi) ovat peräisin Himalajan vuoristoalueelta, jossa ne kasvavat luonnonvaraisina. Pesupähkinöiden hyödynnyshistoria on pitkä: Intiassa ja Nepalissa niitä on käytetty jo satojen vuosien ajan pyykinpesuun ja henkilökohtaiseen hygieniaan.
Pesupähkinät ovat mitä mainioin valinta myös länsimaiselle nykypyykkärille! Pesupähkinöiden tuotantoprosessi on luonnonmukainen, energiaa säästävä ja kestävässä vuorovaikutuksessa yhdessä luonnon ja paikallisten ihmisten kanssa. Pesupähkinät ovat uusiutuva luonnonvara, joka ei kuormita vesistöjä ja meriä, kuten tavalliset pesuaineet.
Pesupähkinät ovat aito luonnontuote, eivätkä sisällä hajusteita tai muitakaan lisäaineita. Pesupähkinöillä pyykättäessä tekstiilleihin ei jää kemikaalijäämiä tai voimakkaita tuoksuja. Siksi pesupähkinät ovatkin hyvä valinta tuoksuyliherkille ja muillekin allergikoille.
Koska pesupähkinät eivät myöskään sisällä varsinaista saippuaa, voidaan käyttää oikein oivallisesti käyttää kaikenkirjavaan pyykinpesuun, myös hienoille tekstiileille ja kestovaipoille.
Pesupähkinöiden saponiini säilyttää tekstiilien värit kirkkaina ja pehmittää pyykin, joten erillistä huuhteluainetta ei tarvita.
Pesupähkinät ovat ympäristö- ja ihoystävällinen “pesuaine”, joka ei kuluta tekstiilej
Pesupähkinöiden käyttö:
Pesupähkinöiden käyttö on varsin yksinkertaista: 3-6 pesupähkinää laitetaan kangaspussin (tai vaikkapa vanhan sukan) sisälle, jonka jälkeen tuo pussi nakataan pesukoneeseen pyykin joukkoon.
Pesupähkinät tuoksuvat sellaisinaan maanläheisiltä. Jos tahdot pyykkiisi raikasta tuoksua, voit lisätä mukaan pari tippaa eteeristä laventeli- tai appelsiiniöljyä.
VINKKI: Jos peset pyykkiä pesupähkinöillä 40 asteessa, voit käyttää pesupähkinöitä kahteen kertaan. Jos peset pyykkiä 60 asteessa, pesupähkinät ovat kertakäyttöisiä (saponiini liukenee korkeammissa lämpötiloissa pähkinöistä kokonaan).
Jos kokonaisten pesupähkinöiden kanssa puuhastelu ei innosta, löytyy ekopyykkärille myös helpompi vaihtoehto. Planet Pure -sarjan pesupähkinäpohjaiset pyykinpesunesteet pelittävät nekin mitä mainioimmin - ja niitä käytetään aivan tavallisten pyykinpesuaineiden tapaan. Planet Pure -sarjassa komeilee myös pesupähkinöistä valmistettu astianpesuaine, joka on oivallinen apulainen luontoa säästävälle tiskivuorikiipelijälle.
Tee se itse -pesupähkinäliuos
Pesupähkinöistä voidaan myös itse keittää myös nestemäistä pesuainetta. Näillä ohjeilla onnistut!
-
5-6 kokonaista (tai 50g) pesupähkinää kiehautetaan litrassa vettä kannen alla ja jätetään hautumaan 7-10 minuutiksi. Jäähtynyt pesuaine siivilöidään ja pullotetaan. Liuos säilyy viileässä (esim. jääkaapissa) 1-2 viikkoa.
Pesupähkinöistä värkättyä, nestemäistä pesuainetta voidaan käyttää pyykinpesuun (3 rkl/ koneellinen), tiskikoneeseen (3 rkl/ koneellinen), yleispuhdistusaineena ja etikkaan sekoitettuna myös iikkunanpesuaineena. Jotkut kiillottavat pesupähkinäliuoksella myös metallit ja korunsakin.
Pesupähkinöistä väsätty pesuneste sopii myös vartalonpesuaineeksi ja pesevätpä toiset sillä tukkansakin.
Pesupähkinät ovat saippuamarjakasvien heimoon kuuluvan Sapindus mukorossi -puun kukista kehittyneitä hedelmiä. Nämä nahkeapintaiset ja pyöreät luumarjat eivät siis ole nimestään huolimatta pähkinöitä - siksi pesupähkinät sopivat mainiosti ekopesuaineeksi myös pähkinäallergisille. hedelmät ovat pieniä ja pyöreitä, nahkeapintaisia luumarjoja (kuten kirsikat). Sapindus mukorossi -puu on ahkera kaveri: se voi tuottaa satoa parhaimmillaan 300 kiloa vuodessa, jopa 90 vuoden ajan.