Kun pakkanen paukkuu ulkona ja tuuli tuivertaa ikkunoissa, tekee mieli lämmintä ruokaa ja kuumaa juotavaa. Ayurvedan mukaan koskaan ei pitäisi juoda tai syödä kylmää, koska se häiritsee ruuansulatuksen “tulta”. Talvisin neuvoa onkin usein helppoa noudattaa - viimojen vinkuessa ei salaattia juurikaan tee edes mieli.
Jos paleltaa, kannattaa toki pukea enemmän päälle - mutta voiko myös ravitsemuksellisesti vaikuttaa palelemiseen?
- Kyllä ravinnolla voidaan vaikuttaa palelemiseen ja kylmänsietokykyyn. Kannattaa kuunnella kehoaan; mitä tekee mieli. Jäätelöä tuskin monikaan syö talvisin. Juomiksi valitaan myös usein lämmintä juotavaa ja kenties ihanan mausteisia, lämmittäviä teesekoituksia, Ruohonjuuren ravintoterapeutti Eijaliisa Koivu toteaa.
Mausteiden sanotaan lämmittävän kehoa sisältäpäin. Mitä mausteita suosittelet palelevien kanssakuljoidemme tuhteihin talviruokiin?
- Mausteista lämmittäviä ovat esimerkiksi inkivääri, valkosipuli, kaneli, kardemumma, fenkoli, basilika, korianteri, timjami, rosmariini, muskottipähkinä, chili, mustapippuri, paprika ja cayennepippuri, ravintoterapeuttimme listaa. Mausteilla on toki muitakin hyvää tekeviä vaikutuksia - etenkin inkivääristä on kosolti iloa.
- Inkivääri parantaa ruoansulatusta. Inkivääri vahvistaa myös vastustuskykyä. Raskaana olevien, verenohennuslääkkeitä syövien ja mahan liikahappoisuudesta kärsiville ei suositella inkivääriä.
- Kanelikin lämmittää kehoa, aktivoi ruoansulatusta sekä tasapainottaa verensokeria.
- Valkosipuli on vaikutuksiltaan vahvistava ja lämmittävä, tasapainottava, sydämen ja maksan terveyttä tukeva, verisuoniterveyttä jeesaava, terveellinen sekä herkullinen maun tuoja. Valkosipulia saa myös kapseleina ja tabletteina. Suuria määriä valkosipulia ei suositella käytettävän raskaana ollessa tai verenohennuslääkkeitä käytettäessä.
- Fenkoli voi lämmittävyytensä lisäksi auttaa vatsavaivoihin ja lievittämään täyden olon tunnetta. Ruuansulatustakin petraava fenkoli on siis vatsaystävällinen valinta. Lisäksi imettävät äidit ovat käyttäneet fenkolia maidoneritystä tukemaan.
- Kardemumma voi sekin helpottaa vatsan oireita, kuten ruoansulatushäiriöitä. Kardemumma tukee hengitysteiden terveyttä, vahvistaa vastustuskykyä ja on hyväksi myös niin hermostolle kuin munuaisillekin.
- Minttu lämmittää, kun sitä nauttii lämpimänä - esimerkiksi minttuteen muodossa. Minttu on hyväksi myös suolistoterveydelle ja vastustuskyvylle.
- Rosmariini lisää lämpöisyyttä sekin ja on hyvä valinta kylmän kauden haasteiden ilmettyä. Mintun tavoin rosmariini on hyväksi ruuansulatukselle ja immuniteetillemme.
- Timjami on myös lämmittävä yrtti, joka teenä tai tinktuurana nautittuna se vahvistaa vastustuskykyä, helpottaa hengitysteiden haasteissa ja vähentää ruoansulatusvaivoja.
Kapryylihappo ja MCT-öljy lämmittävät kehoa
Niin kapryylihappo kuin MCT-öljykin toimivat ns. termogeenina. Ne siis lämmittävät elimistöä sisältäpäin lisäten rasvanpolttoa ja energiankulutusta. Puhtibuusterin maineessa olevista erikoisöljyistä voi siis hyvinkin saada helpotusta paleluun. Usein MCT-öljyä ja kapryylihappoa nautitaan rasvakahvissa, jonka nauttijalla virtaa tuntuu olevan enemmän kuin pienessä kylässä.
- Jos rasvakahviin tai smoothieen lisää vielä ripauksen ceyloninkanelia vaikutus tehostuu, Eijaliisa Koivu vinkkaa.
MCT-öljyn nimi tulee sanoista Medium Chain Triglycerides eli keskipitkäketjuiset rasvahapot. Ne imeytyvät elimistöön pitkäketjuisia rasvahappoja nopeammin, minkä johdosta niistä saa nopeasti energiaa. Kapryylihappoa voisi kuvailla MCT-öljyn tiivisteeksi, jonka rasva imeytyy kehoon vieläkin tehokkaammin.
- Pelkästään kehoa lämmittämään en suuresti näitä suosittelisi, sillä näidenkin rasvojen runsas käyttö voi näkyä vyötäröllä ellei huolehdi liikunnasta ja muista hyvistä ruokailutavoista, ravintoterapeutti muistuttaa.
On paljon puhuttu myös siitä, että adaptogeenit (esimerkiksi maca, ashwagandha ja ruusujuuri) auttavat tehoa mukautumaan vallitseviin olosuhteisiin ja niistä olisi siten apua myös kylmän kauden koetellessa. Mitä mieltä ravintoterapeuttimme onkaan asiasta?
- Adaptogeenit ovat mainioita kehon tukijoita juurikin muuttuvissa ja kuormittavissa olosuhteissa. Toki niistä voi saada jeesiä myös hyytäviin keleihin tai ainakin sietämään niiden tuomaa kuormitusta, Koivu pohjustaa.
- Stressin tiedetään vaikuttavan myös paleluun. Macan on mainittu kestävän kasvina lämpötilojen vaihtelua ja se voi lisätä myös ihmisen kykyä sietää vaihtelevia lämpötiloja. Suomen lapissa kasvava taistelijayrtti ruusujuuri saa tehonsa arktisissa olosuhteissa ja se mm. tukee verenkiertoelimistön toimintaa, joskin se luokitellaan ns. kylmäksi rohdoksi. Adaptogeenejä voi sekoittaa esimerkiksi puuroon, smothieen tai teehen, asiantuntijamme kannustaa.
Entäpä sitten ravintolisät - saako niistä ammennetuksi apua kylmänsietoon?
- Rohdoista esimerkiksi neidonhiuspuu eli gingko biloba lisää verenkiertoa ja voi siten auttaa palelijoita. Erityisesti ääreisverenkierron ollessa heikko voi gingko bilobasta olla apua. Suomalaisista yrteistä esimerkiksi siankärsämö lisää verenkiertoa, Eijaliisa opastaa.
- Rohdosten suhteen on hyvä muistaa, etteivät kaikki sovi käytettäväksi joidenkin lääkkeiden kanssa. Esimerkiksi ginkgo biloballa voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia useiden lääkkeiden kanssa. Verenohennuslääkkeet ovat yleisin varovaisuutta vaativista lääkkeistä, hän muistuttaa.
Myös jodin puutos voi näkyä jatkuvana paleluna ja kylmänsietokyvyn alenemisena.
Erityisesti vegaaneille tärkeä ravintolisä B12-vitamiini on olennaista punasolujen muodostukselle. Juuri ne auttavat kuljettamaan happea ympäri kehoamme. Myös rauta auttaa punasoluja kuljettamaan happea kaikkialle elimistöön. Ilman rautaa punasolut eivät toimi tehokkaasti, jolloin iho nousee kananlihalle. Palelun lisäksi raudanpuute aiheuttaa usein väsymystä.
Miten ruokavaliotaan ylipäätään kannattaa säätää talvikauden haasteita vastaamaan?
- Vuodenajat ja sää vaikuttavat siihen, mitä kannattaa suuhunsa pistää. Talvella on hyvä syödä lämmittävää ruokaa, jota voidaan lisälämmikkeeksi ryydittää inkiväärillä ja kanelilla. Yhdistely ja maustaminen on tässäkin merkittävää. Esimerkiksi tofu on luonteeltaan kylmää, mutta kun sen valmistaa inkiväärin ja valkosipulin kanssa, tulee siitä lämpimämpää, Eijaliisa neuvoo.
Talvikaudella vihannekset on hyvä kypsentää kevyesti joko höyryttämällä tai nopeasti wokkaamalla. Wokkailua voi kokeilla myös hedelmien suhteen ja lisätä vaikka herkullista ceylonin-kanelia lämmittävän vaikutuksen lisäämiseksi. Kylmät salaatit ovat kesäajan ruokaa eikä niitä viileyden viipyillessä juurikaan edes tee mieli.
- Koska lihakset vaikuttavat lämmöntuotantoon ja aineenvaihduntaan, on hyvä huolehtia riittävästä proteiinin saannista joko ruoassa tai proteiinilisänä. Luonnollisesti liikunta ja treeni kasvattavat lihaksia ja lisäävät lämmön tunnetta kehossa, ravintoterapeuttimme toteaa ja lisää:
- Muistutan vielä piikkimaton vaikutuksesta verenkierron vilkastumiseen. Siinä maatessa tulee miellyttävä lämmön tunne. Kun seisot piikkimaton päällä, saat jaloista hyvät lämmönvirtaukset koko kehoon.
- Muista myös Frantsilan Paras Ystävä -hoitopakkaus tai muu lämmin kaurapussi! Se rentouttaa ja lämmittää mukavasti.
- Kylmien jalkojen lämmikkeeksi voi hemmotella itseään jalkakylvyllä, jonka päätteeksi jalkavoide tekee eetvarttia.
- Palelun hillitsemisessä tärkeää on tietysti myös riittävä uni, sillä väsyneenä kylmänsietokaan ei ole täydessä terässä.
- Myös verensokeri on hyvä pitää tasaisena.
- Muista juoda tarpeeksi, sillä vesi tehostaa aineenvaihduntaa, jolla on silläkin merkittävä rooli lämmönsäätelyssä, Eijaliisa Koivu neuvoo.
