Kansallisista ravitsemussuosituksista voidaan olla montaa mieltä; niitä pystyy helpostikin töllistelemään monelta kannalta. Ilmastoystävällisyyden vinkkelistä katsoen ne ainakin ovat pielessä: eläinperäistä sapuskaa ei lautaselleen kannattaisi lappaa suosituksissa mainittuja määriä. Ympäristön kannalta ihanteellisin on vegaaninen ruokavalio, mutta hyvään suuntaan askelletaan jo silloin, kun lihan ja maitotuotteiden määrää vähennetään nykyisestä.
Kasvisruuan hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi kuin eläinperäisten antimien. Siinä missä yksi naudanlihakilo kuluttaa resursseja 15:n hiilidioksidiekvivalentin verran, papukilo pärjää 0,65:llä yksilöllä.
Myös luontokato yltyy eli luonnon monimuotoisuus vähenee karjataloudesta, kun metsiä hakataan laidunmaiksi. Sangen tehotonta on myös kierrättää kasviproteiinit eläinten kautta. Hämmästyttävää on, että Suomessakin soijasta noin 95 % käytetään eläinrehuja varten ja vain viitisen prosenttia ihmisten appeisiin. Täten perusmeiningin sekasyöjä tulee käytännössä murkinoineeksi kasvissyöjää enemmän soijaa vuodessa.