Ihminen on kokonaisvaltainen olento ja siksipä selvää onkin, että mielenterveys vaikuttaa fyysiseen hyvinvointiimme ja toisin päin. Kumman tahansa horjuminen saa aikaan muutoksia toisessa.
Mielenterveydestä on alettu keskustella aiempaa enemmän - ja varsin hyvästä syystä. Kun puolisen miljoonaa suomalaista syö mielialalääkkeitä ja mielenterveyteen liittyvät syyt ovat nousseet tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi syyksi, asiaa ei todellakaan kannata lakaista maton alle. Maailman onnellisimman kansan hyvinvoinnissa on vielä petrattavaa.
Hyvinvointiinsa voi vaikuttaa ja mielenterveystaitojakin harjoitella, oppia ja vahvistaa. Henkinen hyvinvointi on aivan liian tärkeä asia jätettäväksi ammattilaisten hoteisiin. Olennaisia mielenterveystaitojamme ovat esimerkiksi vuorovaikutustaidot, tunnetaidot ja ongelmanratkaisutaidot. Niihin lukeutuvat myös myönteisyys, halu oppia uutta ja osallistua yhteisölliseen toimintaan sekä kyky pitää jämäkästi puolensa.
Mielenterveys rakentuu arjessa ja siksipä jokapäiväiset valintamme viitoittavat hyvinvointiamme. Terveelliset, arkiset rutiinit ja säännöllinen vuorokausirytmi, terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, mieleinen liikunta sekä ihmissuhteet mukavine hetkineen saavat aikaan hyvää oloa. Luonnollisesti levolla ja riittävällä unella on iso merkitys henkiseenkin hyvinvointiin. Urheiluvalmennustermein: ensin on suojeltava kapasiteettia (eli levättävä riittävästi), jotta voimme rakentaa kapasiteettia (harjoitella ja oppia lisää), jotta voimme ulosmitata kapasiteettia (suorittaa ja saada aikaan).
