Shinrin-yoku eli japanilainen metsäkylpy on tutkitusti tehokas tapa kohentaa terveyttä ja lievittää stressiä. Artikkeli avaa metsän merkitystä suomalaisessa kulttuurissa ja esittelee japanilaisen terveydenhuollon hyödyntämän menetelmän, jossa metsästä nautitaan kaikilla aisteilla – ilman suorittamista tai älylaitteita.
Japanilainen lääkäri voi määrätä potilaalleen metsäkylvyn. Mikä metsässä saa meidät elpymään ja voimaan paremmin?
Metsäretki virkistää mieltä
Muistan lapsuuteni lähimetsästä puun, joka tuntui omalta sopeltani, paikalta jossa muu maailma katosi hetkeksi. Vaikka lapsuuden majaleikeistä on aikaa, metsä on edelleen erottamaton osa arkeani: suuntaan sinne juoksulenkille ja etätyöpäivän lyhyelle kävelylle sekä vaihtamaan kuulumisia ystävän kanssa. Vartinkin metsäretki virkistää mieltä, varsinkin jos on sitä ennen tuijottanut koko päivän ruutua.
En usko olevani yksin kokemukseni kanssa. Suomi on maailman metsäisimpiä maita: maapinta-alastamme noin kolme neljäsosaa on metsää. Metsän tarjoama suoja ja antimet olivat täällä asuneiden ihmisten elinehto vuosisatojen ajan. Sillä on ollut merkityksellinen rooli niin elinkeinollemme kuin kansanperinteellemmekin. Metsä liitetään suomalaisuuteen niin Suomessa kuin ulkomailla, ja uskallan väittää, että lähes kaikilla suomalaisilla on jonkinlainen metsäsuhde.
Shinrin-yoku
Metsäisimpien maiden joukkoon lukeutuu myös Japani, jossa metsällä on ollut tärkeä rooli myös hyvinvoinnin ja elpymisen näkökulmista. Japanissa metsän parantavista ominaisuuksista puhutaan paljon shinrin-yokun, eli kirjaimellisesti käännettynä metsäkylvyn yhteydessä. Maassa luotiin metsäkylvyn virallinen hyvinvointiohjelma vuonna 1982, jonka jälkeen Japaniin on perustettu lukuisia metsäterapiakeskuksia. Japanissa lääkärit voivatkin määrätä potilailleen yhtenä hoitomuotona metsässä oloa, ja metsäkylpytutkimus nähdään vakavasti otettavana tieteenalana.
Metsäkylvyssä ideana ei ole vain kävellä metsässä, vaan “kylpeä” siellä kaikilla aisteillaan. Shinrin-yokussa onkin paljon yhtymäkohtia mindfulnessin kanssa, jossa pyritään vahvistamaan hyväksyvän tietoisen läsnäolon taitoja. Myös metsäkylvyssä havainnoidaan luontoa ja tuodaan tietoisuus käsillä olevaan hetkeen. Samalla luodaan yhteyttä sekä ympäröivään luontoon että omaan itseen.
Kiotosta Suomeen vuonna 1994 muuttanut valokuvaaja Chikako Harada viihtyy Espoon Luukin luonnonsuojelualueella.
Metsän hyötyvaikutukset
Metsässä oleilusta on tutkitusti paljon hyötyvaikutuksia sekä mielelle että keholle. Luonnonhelmassa verenpaineemme laskee, stressioireet lievittyvät ja keskittymiskykymme paranee. Metsäkylpy voi auttaa myös masennukseen ja unettomuuteen. Lisäksi havupuista haihtuvat eteeriset öljyt parantavat vastustuskykyämme.
Luonto voi jäädä lenkillä tai marjastaessa helposti taustalle, vaikka olisi metsän ympäröimänä. Itselleni näin tapahtuu etenkin silloin, kun olen tutussa ja arkisessa lähimetsässäni. Valitettavan usein kaivan älypuhelimeni esiin katsoakseni kelloa, vastatakseni viestiin tai ottaakseni kuvan.
Kiireettömyyden tunnelma
Kiireettömyys ja suorittamattomuus ovatkin olennainen osa metsäkylpyä, jonka aikana ei tehdä muuta kuin koetaan metsää. Metsälle on annettava aikaa ja tilaa vaikuttaa kylpijään, eikä se onnistu, jos tämä keskittyy johonkin askareeseen.
Mieleeni palaavat lapsuuden metsäleikit, joissa sain olla osa metsän maailmaa, ilman huolta tulevasta. Voisiko tässä piillä metsäkylvyn elvyttävä vaikutus? Hetken olemme taas yhtä metsän kanssa: paikan, jota kutsuimme vuosisatojen ajan kodiksemme.
Koe metsäkylpy kaikilla viidellä aistilla
Ota ensiksi muutama tietoisempi hengityskierros nenän kautta sisään ja ulos. Kuvittele olevasi lapsi, joka menee metsään ensimmäistä kertaa uteliain silmin.
Tunne: Vie huomiosi jalkapohjiisi ja ala kävellä hitaasti metsässä. Miltä maa tuntuu jalkojesi alla? Kuljeta sormia kävyn pintaa vasten tai paina poskesi sammaleeseen. Miltä tuntuu nojata selkä puunrunkoa vasten, antaa sen kannatella sinua?
Kuuntele: Asetu mukavaan paikkaan metsässä ja sulje silmäsi. Mitä ääniä kuulet läheltäsi? Entä kauempaa? Voitko kuulla metsän eri kerrokset? Entä kuuletko oman hengityksesi?
Tuoksuttele: Miltä ympärilläsi oleva metsä tuoksuu? Hiero sormillasi kevyesti havunneulasia ja tuoksuttele niiden kirpeää tuoksua. Löydätkö ympäristöstä kukkia tai kasveja, joita haluat haistaa? Miten tuoksut muuttuvat metsässä sateen tai kirpeän pakkasyön jälkeen?
Maista: Tunnistatko syötäviä kasveja tai marjoja? Voit ottaa esimerkiksi mustikan tai kuusenkerkän kielesi päälle ja antaa maun levitä hitaasti koko suuhun. Miten maku muuttuu, kun alat pureskella? Voit pakata mukaan myös omat retkieväät ja maistella niitä tietoisesti.
Katso: Avaa silmäsi ja katsele hetki ympärillesi. Millaisia muotoja löydät luonnosta? Montako eri väriä voit laskea ympäriltäsi? Kokeile tarkkailla luontoa eri kuvakulmista, esimerkiksi makuultaan tai kiven päällä seisten.
Metsän elvyttävistä ominaisuuksista voi nauttia myös ulkoisesti ja sisäisesti käytettävien tuotteiden muodossa
Kulttijuomaksi noussut Karin havupuu-uutejuoma on valmistettu nuoren luomumännyn kuoresta ja nilasta puhtaaseen lähdeveteen uuttamalla. Aloita aamu tällä metsäisellä juomalla ja kokeile joskus lisätä joukkoon sitruuna- tai tyrnimehua. Havupuu-uutejuomaa voi myös kuumentaa ja maustaa esimerkiksi hunajalla tai mustaherukkamehulla.
Toinen lämmin metsäjuoma syntyy hauduttamalla kuusenkerkistä aamuteetä. Kuusenkerkät sisältävät runsaasti A- ja C-vitamiineja sekä antioksidantteja. Kerkkiä voi myös lisätä smoothieen, puuroon tai jogurtin päälle.
Kevyt metsäinen sade laskeutuu kasvoille Moi Forestin kasvosuihkepullosta. Suihkeen kuusenkerkkäuute, koivunmahla ja maariantuoksuheinä uudistavat ihoa tehokkaasti. Lisää suihketta kasvoille antamaan kosteutusta ennen muiden ihonhoitotuotteiden levittämistä tai tuomaan raikastusta iholle päivän aikana.
Pihkavoidetta on Suomessa käytetty jo vuosisatojen ajan eri iho-ongelmien hoidossa. Pihka-Pekan perinteisellä lappilaisella reseptillä ja menetelmällä valmistettu voide sisältää kuusenpihkaa. Levitä pieni määrä voidetta pehmentämään esimerkiksi kovettuneita kantapäitä.
Resepti metsäiseen kylpyhetkeen koostuu kasvivahakynttilän tarjoamasta tunnelmavalaistuksesta ja eteerisistä öljyistä. Hetkisen kuusenpihkan tuoksuisessa kynttilässä on haapaviilusydän, jonka rätisevä liekki muistuttaa nuotioilloista metsässä. Sammuta kylpyhuoneesta muu valaistus ja peseydy kynttilänvalossa. Männystä irtoavan eteerisen öljyn on havaittu lievittävän stressiä, vahvistavan vastustuskykyä ja edistävän palautumista. Tipauta Frantsilan mäntyöljytippoja löylykauhaan, jalkakylpyveteen tai ihoöljyn sekaan ja nauti mäntymetsän elvyttävästä tuoksusta.
Kokeile näitä:
Yrttipaja Kuusenkerkkä, kokonainen
Moi Forest Kasvosuihke, Forest Rain
Tervaskanto Pihkavoide, Pihka-Pekka
Lapsuusmuistoni metsästä:
”Jykevä runko jakautui juurakosta sulavasti kahtia, aivan kuin se olisi ojentanut valtavia käsiään, kutsunut syliinsä leikkimään. Vasemmalla puolella istui sammaleen peittämä kivi, täydellisellä etäisyydellä toimiakseen pienenä pöytänä. Punosmaiset juuret loivat sisäänsä pieniä taskuja, ikkunoita, telineitä. llmassa leijaili havunneulasten raikas tuoksu sekoittuen maan aromiin, joka vaihteli vuodenajasta riippuen.”
- Alice Jäske
Teksti: Alice Jäske
Kuvat: Mikael Niemi
Jätä kommentti
Tämä sivu on suojattu hCaptcha-tunnistuksella, ja hCaptchan tietosuojakäytäntöjä ja käyttöehtoja sovelletaan.