Siemenpuu-säätiö - ihmisoikeuksien ja luonnon puolella

Siemenpuu-säätiö

Siemenpuu-säätiö perustettiin vuonna 1998 suomalaisten ympäristö- ja kehitysjärjestöjen toimesta. Vuodesta 2002 lähtien säätiö on rahoittanut yli 650 hanketta yli 50 maassa. Perustamisestaan lähtien säätiön missiona on ollut edistää ympäristönsuojelua ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä lisätä ihmisten osallistumismahdollisuuksia päätöksentekoon ja kansalaisliikkeiden välistä yhteistyötä.

Siemenpuu-säätiön ohjelmakoordinaattori Kirsi Chavda työskentelee feministinen agroekologia ja yhteisömetsät -teemakokonaisuuteen kuuluvien projektien parissa. Hän valottaa Siemenpuu-säätiön toimintaa tästä teemasta käsin, joskin eri hankkeiden teemat usein sivuavatkin toisiaan.

Mitä agroekologia tarkoittaa?

“Agroekologia tarkoittaa viljelyfilosofiaa ja käytäntöjä, jotka tähtäävät ruoantuotantoon, joka on samanaikaisesti ympäristön kannalta kestävää ja ihmisten ravitsemuksen näkökulmasta monimuotoista. Myös ilmastonmuutoksen vaikutusten minimointi kuuluu erottamattomana osana agroekologiseen ajatteluun”, Kirsi kertoo. Terminä agroekologia pitää sisällään paljon samaa kuin ruokakauppojen hyllyiltä tuttu luomu-merkintä. Agroekologisessa maanviljelyssä otetaan huomioon biodiversiteettiä lisäävät toimet ja edesautetaan maaperän ja ympäristön hyvinvointia. Siinä unohdetaan yksilajiset viljelmät ja suositaan esimerkiksi peltometsäviljelyä, jossa viljelykasveja kasvatetaan puiden lomassa. Puut sitovat typpeä ja lannoittavat viljelyksiä luonnollisella tavalla. Teollisesti jalostettujen lajikkeiden sijaan valitaan paikallislajikkeita ja hyödynnetään luonnollisia lannoitteita. Sen sijaan että tuholaisia torjuttaisiin myrkyin, niitä torjutaan ennaltaehkäisevästi hellävaraisemmilla keinoilla.

Entä sitten feministinen agroekologia?

Siemenpuu-säätiössä perusedellytys hankkeen kuin hankkeen tukemiselle on, että naisten on oltava edustettuina hanketta hallinnoivan järjestön päätöksenteossa ja johtavissa asemissa. Hankkeissa yritetään lisätä naisten osallisuutta kaikilla tasoilla ja pitää huoli siitä, että naisten osuus hyödynsaajista on korkea. Kunkin projektin kohdalla etsitään sopivin tapa huolehtia eri sukupuolten välisestä tasa-arvosta. “Joskus tämä voi tarkoittaa vaikka sitä, että kokousajat ja paikat valitaan niin, että myös naiset, etenkin pienten lasten äidit, pääsevät paikalle ja voivat osallistua päätöksentekoon”, Kirsi kertoo.

Esimerkkinä Kirsi mainitsee hankkeen, jossa tuetaan Mosambikin metsäisellä vuoristoalueella sijaitsevia kyliä. “Alueella edistetään agroekologista viljelyä ja alueen kyliin on asennettu aurinkoenergialla toimivia latauspisteitä ja valaistus. Ilman hanketta siellä ei olisi sähköä ollenkaan.” Mosambikin hankkeessa on myös valmistettu polttopuuta säästäviä liesiä. Ruuanlaittoon tarvittavien puiden kerääminen on sikäläisessä kulttuurissa naisten tehtävä, johon he ovat perinteisesti käyttäneet merkittävän osan päivästään. Aiemmin ruoka valmistettiin kivillä ympäröidyllä avotulella, joka kuluttaa paljon polttopuuta. Uudet, savesta valmistetut liedet kuluttavat avoliesiin verrattuna seitsemän kertaa vähemmän polttopuuta. Tämän ansiosta naisilla vapautuu aikaa myös muuhun.

Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet Mosambikissa rajusti, mikä heijastuu arkeen kouriintuntuvasti. Vuosittain toistuva uhka ovat syklonit ja kuivuus, jotka voivat viedä sadon. Agroekologisen viljelyn lisäksi seudulla on tästä syystä tuettu myös kotieläinten, kuten vuohien pitoa. Tämä takaaa monipuolisemman ravinnon saannin, minkä lisäksi kotieläimet toimivat ikään kuin vakuutuksena siltä varalta, että viljelykset tuhoutuvat.

Osta, me lahjoitamme -kampanjassa Ruohonjuuri lahjoittaa valikoimassaan olevan tuotteen myynnin kumppanijärjestön toimintaan. Ruohonjuuresta vuoden 2025 tammi-maaliskuun aikana ostettujen Foodinin Macadamiapähkinöiden (500 g) myyntituotto ohjataan kokonaisuudessaan lyhentämättömänä Siemenpuu-säätiölle feministisen agroekologian ohjelmaan.