Metsiemme monimuotoisuus lajikirjoineen ja elinympäristön diversiteetteineen hupenee kovaa kyytiä; voimakkaan talouskäytön seurauksena peräti 833 metsälajia ja 76% metsien luontotyypeistä on uhanalaistunut. Luontokato siis etenee ja metsiemme ekosysteemit ovat pulassa. Siksi Suomen metsät on siis pelastettava ja luontokato täytyy pysäyttää.
Ruohonjuuri ja Luonto-Liitto toimivat yhdessä Suomen metsäluonnon puolesta ja luontokadon pysäyttämiseksi. Ruohonjuuri lahjoitti 40 000 euroa Luonto-Liiton metsäryhmälle metsiemme monimuotoisuuden suojeluun. Luonto-Liiton metsäryhmä tekee tärkeää työtä suojeltavia metsiä kartoittamalla ja metsiemme tilasta viestimällä.
- Luontokato ja ilmastonmuutos ovat planeettamme kohtalonkysymyksiä. Jos niitä ei saada ratkaistuksi, maapallo ei säily elinkelpoisena. Suomessa vanhojen metsien ja luonnonmetsien suojelu on yksi tehokkaimmista tavoista taistella luontokatoa vastaan. Siksi Ruohonjuuri antoi lahjoituksen nimenomaan Luonto-Liiton metsäryhmälle, Ruohonjuuren hallituksessa vaikuttava Laura Räsänen toteaa.
Juuriaan myöten hyvän puolella
Vuonna 1982 perustettu, tänä vuonna 40-vuotisjuhliaan viettävä Ruohonjuuri on yrityksen perustamisesta saakka ollut ekologisen ja eettisen kaupan edelläkävijä. Jo Ruohonjuuren perustamisen yhteydessä linjattiin, että: ”Ruohonjuuren toiminta nojautuu kestävän kehityksen periaatteisiin, joiden mukaan meillä ei ole oikeutta evätä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tehdä niitä asioita, joita meillä on oikeus ja mahdollisuus tehdä tänään”.
Neljäkymmentä vuotta sitten kirjattu toiminta-ajatus on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan: ilmastonmuutos, luontokato ja globaalit konfliktit ovat tulleet osaksi arkeamme. Maailma tarvitsee edelleen pelastajiaan.
Paljon tekoja Suomen metsien pelastamiseksi
Suomen metsillä ei siis mene hyvin. Koskemattomia metsiä ei maassamme oikeastaan enää ole. Suomen metsäpinta-alasta alle 3 % on vanhoja, luonnontilaisia metsiä - ja luonnontilaisen kaltaisiakin metsiä on enää alle 10 %
Tällä hetkellä vain alle 6 % Suomen metsistä on suojeltu pysyvästi. Suomen luontopaneelin ja Euroopan unionin biodiversiteettistrategian mukaan 30 % metsistä tulee suojella, tästä 10 % tiukasti. Metsien pelastamisella on siis kiire; kaikki jäljellä olevat luonnonmetsät pitää pelastaa. Yhtään luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista metsää ei saa enää hakata.
Ida Korhonen ja muut Luonto-Liiton metsäryhmäläiset ahertavatkin uutterasti luonnonmetsien puolesta ja luontokadon pysäyttämiseksi esimerkiksi tekemällä metsäkartoituksia. Ruohonjuuren tukeman projektin puitteissa kartoituksia tehdään kuntien ja seurakuntien omistamissa metsissä. Tämän lisäksi Luonto-Liiton metsäryhmä ja Ruohonjuuri viestivät yhdessä Suomen metsien tilasta ja kannustavat ihmisiä toimimaan luontokadon pysäyttämiseksi.
Kunnan omistama metsä on usein ihmisten lähin metsä ja myös siksi tärkeäksi koettu virkistyspaikka. Luonto-Liitto ja Ruohonjuuri haluavatkin myös opettaa ihmisiä vaikuttamaan kuntien metsiin liittyvään päätöksentekoon.
Metsäkartoitukset ovat kustannustehokkain tapa suojella Suomen metsien monimuotoisuutta. Luonto-Liiton metsäryhmä käyttääkin suurimman osan saamastaan lahjoituksesta kuntien ja seurakuntien metsissä tehtäviin kartoituksiin, koska kartoitusten avulla voidaan saada merkittävästi suurempia määriä metsiä suojeluun kuin metsää ostamalla. Yksityismetsän suojelusta saa tällöin METSO-korvausta. METSO-suojelu on yksi valtion keino torjua luontokatoa yksityismetsissä.
Pienempi osa lahjoituksesta käytetään viestintään, jonka avulla murretaan Suomen metsien tilaan liittyviä myyttejä, kannustetaan ihmisiä suojelemaan metsiä sekä etsimään ja edistämään vaihtoehtoja hakkuille.
- Lisäksi elo-syyskuussa Ruohonjuuren asiakkaita viedään metsäretkille arvokkaisiin kuntametsiin, joissa Luonto-Liiton metsäryhmän aktiivit opettavat luontoarvojen tunnistamista ja kertovat monimuotoisuuden merkityksestä. Retkillä keskustellaan myös asioista, joita jokainen voi itse tehdä luontokadon pysäyttämiseksi, Ruohonjuuren asiakaskokemusjohtaja Päivi Korteniemi kertoo.
Ruohonjuuressa ollaan vakaasti sitä mieltä, että toiminta luo toivoa. Myös siksi asiakkaita halutaan kannustaa tekemään pieniä tekoja maailman parantamiseksi.
- Ruohonjuurelle myös yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat tärkeäitä asioita. Haluamme konkreettisin teoin muuttaa maailmaa paremmaksi yhdessä asiakkaidemme ja muiden kumppaneidemme kanssa, Korteniemi lisää.
Toiminta tuo toivoa - ryhdy sinäkin metsänpelastajaksi!
Luonto-Liiton metsäryhmän johtajana toimivan Ida Korhosen mielestä metsänkartoitustyössä on parasta se, että saa olla luonnossa, nähdä uskomattoman hienoja paikkoja ja tehdä samalla konkreettista työtä arvokkaiden metsien pelastamiseksi. Hän onkin matkustanut Suomea ristiin rastiin metsien perässä ja yllättynyt siitä, miten monenlaista luontoa maastamme löytyy. Korhosen mielestä on tärkeää, että metsiä saadaan suojeltua alueellisesti kattavasti. Vaikka Korhonen kokeekin Suomen luonnon tilan on murheelliseksi, sen puolesta toimiminen tuo hänelle toivoa ja voimavaroja.
Lähimetsän menettäminen ja rajujen avohakkuiden värittämät maisemat ovat saaneet ihmiset havahtumaan siihen, että kaikki ei ole niin kuin pitäisi. Moni suomalainen kuitenkin uskoo, että metsätuhot on vaan kestettävä eikä niiden estämiseksi ole tehtävissä mitään. Näin ei kuitenkaan ole - meistä jokainen voi vaikuttaa. Nyt on aika kaivaa esiin sisäinen supersankari ja liittyä metsänpelastajien kasvavaan katraaseen!
Jos tavallinen suomalainen on huolestunut luontokadon etenemisestä ja haluaisi alkaa metsien pelastajaksi, mitä ihmettä hän sitten voisi asian edistämiseksi tehdä?
- Suojelemattomia ja hakkuu-uhan alla olevia metsiä voi tehdä tunnetuksi esimerkiksi somessa ja ottamalla yhteyttä päättäjiin. Myös kaava- ja hakkuusuunnitelmista voi ottaa selvää. Kuntien metsien suhteen voi kunnan päättäjille laittaa viestiä ja vaatia edistämään biodiversiteettistrategian mukaista 30 % suojelua kunnassa olevista metsistä. Helpointa on aloittaa suojelemalla yhteisesti omistetut eli kunnan seurakunnan ja valtion omistamistamat metsät. Myös valtion metsiä voi painostaa suojelemaan ja toimia sen eteen, että luonnonsuojelulle liikenisi enemmän rahaa, Ida Korhonen neuvoo.
Myös Laura Räsäsen mielestä helpoin ja halvin tapa metsien puolustamiseksi on puhua metsien tilasta kaikille. Jo oma ja läheisten kokemus lähimetsän tärkeydestä on arvokas ja merkittävä; lisäpontta vaikuttamiseen saa paneutumalla faktoihin metsien tärkeydestä, tilasta ja niitä koskevista sopimuksista. Kuntapäättäjiin, niin virka- kuin luottamushenkilöihin kannattaa olla yhteydessä. Usein tehokkainta on toimia yhdessä muiden kanssa asukas- tai Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksessä. Tietoa metsien tilasta ja niiden suojelemisesta saa esimerkiksi Luonto-Liiton metsäryhmän verkkosivujen kautta: www.luontoliitto.fi/metsa
Jos haluat yksityiskohtaisia vinkkejä paikalliseen metsiensuojeluun, suosittelemme perehtymään WWF:n laatimaan metsävaikuttamisoppaaseen. Liity sinäkin metsänpelastajien sankkaan joukkoon!
Lähteet: Luonto-Liitto, Ida Korhosen ja Laura Räsäsen haastattelut sekä Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon Pohjoistuulen metsä -näyttely siihen littyvine ääni- ja tekstiopastuksineen, podcasteineen ja “Pyhä. Paha. Metsä.” -dokumenttielokuvineen.
