Moni kakku on päältä kaunis, eikä kaikki ruoka ei ole sitä miltä näyttää. Toisinaan huippuunsa tehostettu elintarviketeollisuus vedättää kuluttajia pahemman kerran.
Feikillä ja aidoilla on usein eroa kuin yöllä ja päivällä. Siinä missä huonolaatuista oliiviöljyä yritetään “raikastaa” tuholaismyrkyllä ja mozarellaa loihtia sitruuna-aromilla rikastetusta rahkasta, löytyy maailmasta myös loistavia esimerkkejä vastuullisesta tuotannosta, jonka hedelmistä hyötyy niin ihminen, eläimet kuin muukin luonto.
Laatua korostetaan määrän sijaan. Entistä isompi joukko ihmisiä on valmiita maksamaan arvojensa mukaisista, aidoista elämyksistä keinotekoisten mukaelmien sijaan.
Aitojen makujen, raffinoimattoman ruuan ja korkean laadun arvostus heijastuu luonnollisesti myös terveyteen. Lisäaineilla “liekitettyjen” einesten korvaaminen itse tehdyllä, värikkäällä ruualla on terveellisen valinnan lisäksi myös ympäristöteko.
Ja kun ruoka nautitaan kiitollisena ja hyvillä mielin, yhdessä toisten kanssa, nousee ateria vielä vähintään yhden pykälän ylöspäin.
Entistä isompi osa ihmisistä ymmärtää myös sen, etteivät kaikki kalorit ole samanarvoisia - ainakaan mitä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tulee. Kyse ei siis ole pelkistä kaloreista vaan paljon isommista kokonaisuuksista - mm. siitä, miten kukin ruoka-aine (kenenkin) elimistössä vaikuttaa. Ravinnerikkaan ruuan korostaminen kulkee siis käsi kädessä laatutietoisuuden ja aitouden arvostuksen kanssa.