Miten punajuurimehusta tuli urheilijoiden salaisuudesta kaikkien juoma? Kävimme Satakunnassa katsomassa, miten punajuuri kulkee pellolta pulloon.
Päivitetty: 6.10.2026, tarkastaja: Tuuli Myller, markkinointikoordinaattori
Punajuuri on nitraatin ja folaatin lähde, ja sen mehu on siirtynyt urheilijoiden ravitsemuksesta kaikkien juomaksi.
Alku: suomalainen yritys valmisti ensin punajuurishotteja urheilijoille ja myöhemmin hiilihapotettuja virvokkeita ja glögiä.
Viljely: punajuuret kasvatetaan Satakunnan Kiukaisilla, ja sato nostetaan syyskuusta lokakuun puoliväliin.
Mehu: suurimmat juuret mehustetaan ja mehu pastöroidaan, pienemmät päätyvät esimerkiksi säilykkeiksi
Entä jos appelsiinimehun tilalla mehuhyllyllä olisikin läheltä tuleva superjuoma?
Nitraatteja ja folaattia sisältävä punajuuri on noussut äkkiä arkisesta arvokkaaksi. Punajuurimehu ei ole enää vain ammattiurheilijoiden salaisuus vaan on nyt kaikkien saatavilla. Mehun lisäksi monipuolinen juures muuntuu The Beet Companyn käsissä hiilihapotetuiksi virvokkeiksi, jotka toimivat janojuomana, virkistävänä saunajuomana ja aperitiivina sekä erilaisissa juomasekoituksissa. Talvikauteen sopiva punajuuriglögi on myös monen suosikki.
Punajuurimehu urheilijoiden juomana
Punajuurta ylistävän The Beet Companyn tarina sai alkunsa, kun entinen ammattijalkapalloilija Antti Niemi jutteli puhelimessa ravintotieteilijä Patrik Borgin kanssa. Patrik on koko työuransa ollut tekemisissä urheiluravitsemuksen kanssa ja työskentelee tällä hetkellä Suomen urheiluravitsemuksen asiantuntijat ry:n puheenjohtajana. Työssään hän on tutustunut paikan päällä espanjalaisen jalkapalloseura FC Barcelonan ravintoasioihin, joihin punajuuri liittyy olennaisella tavalla. ”Patrik kertoi FC Barcelonan pelaajien nauttivan punajuurigeeliä ennen peliä. Vaikka itselläni on ammattijalkapalloilijan tausta, oli asia minulle aivan uusi”, kertoo Antti.
Aluksi The Beet Company tuotti kotimaisia punajuurishotteja lähinnä urheilijoiden tarpeisiin. Laadukkuuden lisäksi tuotteista haluttiin saada hyvänmakuisia, sillä jotkin ulkomailla tuotetut nitraattivalmisteet jäivät urheilijoilta juuri makunsa takia nauttimatta. Myöhemmin sopimusviljelijä löytyi Satakunnasta ja yritys rakennutti viljelytilan yhteyteen keittiön ja mehustamon. Tämän jälkeen tuotevalikoimaan ovat tulleet muun muassa hiilihapotettu, limun kaltainen Rebeet-nitraattivirvoke sekä punajuuripohjainen glögi.
Punajuuren viljely Satakunnan Kiukaisilla
The Beet Companyn tavoitteena on ollut alusta alkaen tuottaa hyvänmakuisia nitraattituotteita. Suomessa se on mahdollista puhtaan luonnon ja erinomaisen raaka-aineen ansiosta. Yrityksen punajuuret kasvatetaan Satakunnan Kiukaisilla, Mäkiperen tilalla, jossa vierailimme syyskuun loppupuolella, jolloin tilalla oli punajuurten käsittelyvaihe meneillään.
”Punajuuri on melko helppo viljeltävä, sillä se ei tarvitse pitkää kasvukautta eikä sillä ole perunaruton kaltaisia tauteja”, kertoo viljelijä Iikka Mäkipere punajuurten käsittelyn lomasta. ”Suurin haaste viljelyssä on rikkaruohojen pitäminen kurissa, mikä onnistuu parhaiten, jos kasvin viljelykierto on riittävä. Muuten rikkaruoho valtaa punajuurimaan ja nosto sekä muut vaiheet muuttuvat mahdottomiksi.
Viljelykierrossa samalla maa-alueella viljellään korkeintaan kaksi punajuurisatoa peräkkäin ja sen jälkeen esimerkiksi kolme viljasatoa, josta rikkaruohot saa hyvin poistettua. Toki punajuuri on myös satokausituote ja sääolosuhteet vaikuttavat sadon suuruuteen. Tänä vuonna sato on ollut hyvä ja 16 hehtaarin alueelta odotetaan 500 000 kiloa punajuurta”, Iikka lisää.
Suomessa työskentelee vain noin kymmenen tuottajaa, jotka tuottavat punajuurta teollisuuden tarpeisiin. Iikalla itsellään on yli 30 vuoden kokemus punajuurenviljelystä suurtenkin elintarvikealan yritysten tarpeisiin. Mäkiperen tilalla hän vastaa neljän työntekijän kanssa lähes kaikista vaadituista vaiheista, jotta raaka-aine päätyy pellolta pulloon.
The Beet Companyn perustajajäseniä ovat Antin ja Patrikin lisäksi jalkapallomaajoukkueen kokkina työskentelevä Reijo Junkkari sekä Mikki Korhonen. Osakkaiksi ovat sittemmin liittyneet mukaan myös muun muassa jalkapalloilijat Lukas Hradecky ja Teemu Pukki sekä lääkäri Emilia Vuorisalmi. ”Jokainen osakkaista on ensin ihastunut tuotteisiimme todettuaan niistä olleen itselleen hyötyä. Se on hieno lähtökohta yhteistyölle”, Antti kertoo.
Miksi juuri punajuuri?
Punajuuren maine hieman vaatimattomana vihanneksena saa kysymään: miksi juuri punajuuri?
”Punajuuri on nitraatteineen monella tapaa kasvismaailman aatelinen!”, julistaa Antti. ”Harva vihannes on hyvä nitraatin lähde ja vielä harvempi maistuu hyvälle. Myös punajuuren maku on hieman haastava saada mehussa sellaiseksi, että se miellyttää suurta joukkoa, mutta pitkällisen kehitystyön ja prosessimme kautta me olemme onnistuneet siinä. Nitraatti on ollut urheilussa käytössä vuosikausia.
Maailmalla se on jo lisäravinteena mukana melkeinpä jokaisen tavoitteellisesti harjoittelevan ja kilpailevan urheilijan ravitsemuksessa. Urheiluravitsemuksesta puhuttaessa meillä Suomessa tullaan monessa asiassa hieman jäljessä. Nyt on kuitenkin selvästi nähtävissä, että nitraatit ovat täälläkin nousseet vahvasti mukaan keskusteluun. Kasvava määrä urheilijoita on ottanut nitraattivalmisteet osaksi suoritukseen valmistumistaan, olivat he sitten joukkuelajin edustajia tai yksilöurheilijoita”, Antti listaa.
Nitraatin lisäksi punajuuri on hyvä folaatin lähde. Moni suomalainen saa ravinnosta liian vähän folaattia ja Antti suositteleekin punajuurimehua jokaiselle nautittavaksi. The Beet Companyn hiilihapotetut Rebeet-virvokkeet toimivat loistavasti janojuomana, erilaisissa juomasekoituksissa, aperitiivina ja virkistävänä saunajuomana. Ne eivät sisällä veden ja punajuuritäysmehun lisäksi muuta kuin makuparituksen vuoksi lisättyjä marjatäysmehuja ja mausteita. Sesonkituote, perinteisillä talvimausteilla viimeistelty punajuuriglögi tuo vaihtelua perinteisen glögin rinnalle ja siitä on tullut monen suosikiksi jo puhtaasti maun perusteella.
”Punajuurishottia kannattaa ehdottomasti kokeilla, vaikkei tähtäisikään olympialaisiin!”, summaa Antti.
Miten punajuurimehu valmistetaan?
Punajuurten nostaminen aloitetaan syyskuussa. Sadonkorjuu jatkuu tyypillisesti lokakuun puoliväliin, jolloin koko sato on nostettu. Pablo-lajikkeiset punajuuret ajetaan läheisiltä pelloilta Mäkiperen tilan pihapiiriin, jossa ne lajitellaan ja pestään ensimmäisen kerran. Suurilta kiviltä näyttävistä multaisista juureksista muodostuu käsittelyalueen ympärille korkeita vuorimaisia kasoja. Kauhakuormaaja kippaa punajuurilastillisia koneeseen, joka järjestää ne hihnalle ensimmäistä pesua varten. Pesusuuttimien läpi tultuaan erikokoiset punajuuret etenevät toista hihnaa pitkin lajitteluvaiheeseen. Suuremmat yksilöt ovat omiaan mehuun ja pienemmät päätyvät esimerkiksi kaupan hyllyiltä tuttuihin säilykepurkkeihin. Iikan tytär tarkkailee hihnan vieressä lajitteluvaihetta ja heittelee suurempia yksilöitä oikealle hihnalle.
Lajiteltuja punajuuria säilytetään varastossa ja niistä prosessoidaan tuotteita tilausten mukaan aina seuraavan kevään maaliskuuhun asti. The Beet Companyn tuotteisiin tulevat punajuuret etenevät mehustamoon. Vierailuhetkellä mehustamon ja keittiön tila on maalauksen jäljiltä tyhjillään. Saamme kuitenkin nähdä koneen, jonka läpi punajuuret kulkevat ja puristuvat. Viimeisenä vaiheena punajuurimehu pastöroidaan ja kuljetetaan Mäkiperen tilalta Tampereelle, missä tuotteet pakataan ja toimitetaan jälleenmyyjille.
Arkisesta juureksesta arvokkaaksi
Punajuuri on totuttu näkemään ehkä hieman vaatimattomana talvivihanneksena, jota on pystytty viljelemään haastavammissakin olosuhteissa. Multainen juures on ollut monelle arkinen näky vihannesosaston nurkassa tai lasipurkkiin säilöttynä. Nyt sen monipuolisuus on kuitenkin alkanut ulottua lautasilta laseihin, kiitos eri alojen ammattilaisten yhteistyön.
Mitä enemmän opimme punajuuren sisältämistä rikkaista ravintoarvoista ja ymmärrämme sen ainutlaatuisia ominaisuuksia, sitä paremmin osaamme arvostaa sitä. Mielikuva muuttuu arkisesta arvokkaaksi.
Käsissämme saattaakin olla arjen uusi supertuote; juoma, johon voisimme mehuhyllyllä tarttua appelsiinimehun sijasta. Juoma, jonka raaka-aine viljellään ja käsitellään Suomessa. Matka pellolta pulloon on lyhyt.Sen maku on hiottu herkulliseksi. Läheltä tuleva yksinkertainen, mutta monipuolinen juoma, jossa kaikki on juuri oikein.
Teksti: Jenna Kiuru
Kuvat: Simo Pukkinen
Voiko punajuurta syödä raakana?
Punajuurta suositellaan syötäväksi vain kunnolla kypsennettynä. Raakana tarjottu punajuuriraaste on aiheuttanut Suomessa useita ruokamyrkytysepidemioita, joiden tavallisimmat oireet olivat pahoinvointi ja vatsakivut. Keitettynä, uunijuureksena tai etikkaan säilöttynä punajuuren ei ole todettu aiheuttaneen sairastumisia, joten sitä voi käyttää turvallisesti esimerkiksi keitoissa, rosollissa ja leivonnassa.
Kenelle punajuurta ei suositella?
Alle 1-vuotiaille punajuurta ja juuresmehuja ei suositella. Punajuuri kuuluu nitraattia luontaisesti kerääviin kasviksiin pinaatin, lehtisalaattien, lehtikaalin ja tuoreiden yrttien tavoin, ja niiden nitraattipitoisuutta on vaikea hallita kotikeittiössä. Leikki-ikäisille kasvikset kuuluvat tasapainoiseen ruokavalioon, mutta nitraattia keräävien kasvisten yksipuolista käyttöä ei suositella.
Mitä ravintoaineita punajuuressa on?
Punajuuressa on etenkin folaattia, kaliumia ja kuitua. Sadassa grammassa tuoretta punajuurta on folaattia 150 mikrogrammaa, kaliumia 320 milligrammaa ja kuitua 2,5 grammaa. Keittäminen vähentää folaatin määrää: keitetyssä punajuuressa sitä on noin 107 mikrogrammaa sadassa grammassa. Sadan gramman energiamäärä on noin 45 kilokaloria.
Lähteet
Fineli, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lisenssi CC BY 4.0.
Jätä kommentti
Tämä sivu on suojattu hCaptcha-tunnistuksella, ja hCaptchan tietosuojakäytäntöjä ja käyttöehtoja sovelletaan.